Terveys

Äidin juoma kahvi on mitattavissa vastasyntyneen hiuksista – onko kofeiinin saantisuositus arvioitu alakanttiin?

Julkaistu:

Raskaus
Sikiöiden kofeiinialtistuksen arvellaan olevan erityisen suuri suomalaisilla odottajilla, koska kahvia kulutetaan Suomessa reilusti enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Eurooppalainen suositusraja turvalliselle kofeiinin saannille raskausaikana on alle 200 milligrammaa vuorokaudessa, eli noin 2–3 kupillista suodatinkahvia päivässä.

Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston KuBiCo-tutkimuksesta kuitenkin selviää, että suositusraja on saatettu arvioida alakanttiin.

Raskausaikana nautitun kofeiinin arvellaan suurina annoksina aiheuttavan lapselle kasvaneen riskin kehitys- ja terveyshaittoihin, kuten ennenaikaiseen syntymään ja pienipainoisuuteen, hermoston kehityshäiriöihin sekä jopa erääseen leukemiasairauteen.

Näyttö haitoista on perustunut raskausajan ravitsemuskyselyiden perusteella arvioituun kofeiinin saantiin. Näyttö on ollut asiantuntijoiden mukaan kuitenkin siltä pohjalta heikkoa ja epäselvää, eikä sikiön todellinen altistus ole ollut mitattavissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
KuBiCo-tutkimuksessa on kuitenkin nyt kehitetty mittausmenetelmä, jolla vastasyntyneen hiuksista voidaan mitata sikiöaikainen kofeiinikertymä viimeisten raskauskuukausien ajalta. Itä-Suomen yliopiston tiedotteen mukaan uudella menetelmällä mitattavissa ovat kofeiinikertymien lisäksi muun muassa ravintoaineet, lääkkeet ja päihteet, ilmansaasteet sekä muut ympäristön yhdisteet.

Sikiön kofeiinialtistuksen arvellaan olevan erityisen suuri suomalaisilla odottajilla, koska kahvia kulutetaan Suomessa reilusti enemmän kuin missään muualla maailmassa. KuBiCo-tutkimuksessa kävikin ilmi, että 2900:sta äidistä jopa yli 40 prosenttia sai loppuraskauden ravitsemuskyselyn perusteella kofeiinia yli eurooppalaisen suositusrajan.

Suurin kofeiinin lähde ravitsemuksessa oli kahvi ja kakkosena kolajuomat. Tutkijat yllätti se, että uudelleensynnyttäjille maistuvat kaksi kertaa ensisynnyttäjiä useammin energiajuomat.
– Varsinkin uudelleensynnyttäjien kohdalla kofeiinin saanti sekä lasten hiuksista mitattu kofeiini oli runsaampaa, eli lähes kaksinkertaista ensisynnyttäjiin verrattuna, lääketieteen kandidaatti ja tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo sanoi tiedotteessa.

Tuloksia kofeiinin saannista ja hiusmenetelmästä aiotaan tiedotteen mukaan julkaista alkuvuodesta. Kofeiinitutkimuksessa on kuitenkin alkanut jo seuraava vaihe, jossa tohtorikoulutettava ja terveystieteiden maisteri Anni Lehtonen selvittää kofeiinipitoisuuksien yhteyttä lapsen myöhempään terveyskehitykseen.

– Tavoitteena on paitsi tunnistaa kofeiinin vaikutuksia raskauden etenemiseen ja lapsen terveyteen, mutta myös selventää raskaudenaikaisen ruokavalion suosituksia ja hälventää siihen mahdollisesti liittyvää epävarmuutta, Lehtonen kertoo tiedotteessa.

Aiemmin tutkittujen haittavaikutusten lisäksi tutkijat haluavat selvittää, miten kofeiinialtistus vaikuttaa lapsen varhaiseen käyttäytymiseen, kuten nukkumiseen ja levottomuuteen.

– Voisiko lapsella olla muiden keskushermostoon vaikuttavien yhdisteiden tapaan jopa vieroitusoireita kofeiinista synnytyksen jälkeen? Tai onko raskausaikana nautitulla kofeiinilla ehkä joitakin myönteisiä vaikutuksia raskauteen tai lapsen terveyskehitykseen, Lehtonen miettii.