Jatkuvista keskeytyksistä johtuva ADT-häiriö uhkaa työikäisten aivoja, varoittaa aivotutkija – tästä sen tunnistaa

Työelämässä moni on ajautunut adhd:tä muistuttavaan tilaan, sanoo aivotutkija.

Nykyajan elämänmeno rasittaa aivojamme.

15.12.2018 9:14

Kun loikkaa äkkiä pois yllättäen eteen ilmestyneen auton edestä, elimistö menee hälytystilaan. Moni on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa olotila on tällainen viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia.

Ja kyse on ihan tavallisesta työelämästä.

Tilaan johtavat jatkuvat keskeytykset, joita avokonttoreissa ja kännyköiden äärellä riittää. Sille on nimikin, adt eli attention deficit trait.

Termi syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1990.

– Silloin adt oli siellä harvinainen. Sanoisin että tällä hetkellä se on Suomessakin yleinen, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.

Elimistö on stressitilassa kovilla. Syke, verenpaine ja verensokeri kohoavat, immuunipuolustus heikkenee ja ruoansulatus hidastuu.

Keskittymiskyky heikkenee ja muisti pätkii.

Minna Huotilainen kannustaa kyseenalaistamaan työtiloihin ja toimintamalleihin tehdyt muutokset.

Hälytystilassa

Työpäivä voi kulua asiasta toiseen hyppiessä, eikä työntekijä koskaan tunne pääsevänsä syventymään itse asiaan.

Aivoissa on käynnistynyt hälytysjärjestelmä, joka vaatii reagoimaan nopeasti.

– Vaikka tällainen ihminen pääsisi joskus hiljaiseen ja rauhalliseen paikkaan, jossa olisi mahdollisuus kerrankin keskittyä, hän ei pysty siihen.

Ihminen alkaa keskeyttää itse itseään, miettiä vaikka kauppalistaa.

Tila sekä näyttää että tuntuu pitkälti samalta kuin tarkkaavaisuushäiriö adhd, Huotilainen arvelee.

– Adhd:n ja adt:n ero on se, että adhd on synnynnäinen ja adt itse aiheutettu omalla hölmöllä toiminnalla ja arjen valinnoilla.

 Vaikka tällainen ihminen pääsisi joskus hiljaiseen ja rauhalliseen paikkaan, jossa olisi mahdollisuus kerrankin keskittyä, hän ei pysty siihen.– Aivotutkija Minna Huotilainen

Ihminen ei käytä parastaan ja tajuaa sen kyllä.

Se käy työnantajallekin kalliiksi, kahta kautta. Vaikka töitä paiskitaan tosissaan, työnantaja ei saa työntekijän parasta osaamista irti.

Pitkittyessään tilanne voi johtaa poissaoloihin ja jopa työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Koululaisillakin ongelmia

Ongelma ei ole vain työelämässä paahtavien aikuisten. Opiskelijan ja koululaisenkin huomion voi viedä pulpetin kannella välkkyvä älypuhelin.

– Pieniä asioita siinä voi oppia, mutta se ei ole samanlaista ison kokonaiskuvan luomista kuin mitä olisi, jos ihmiset pystyisivät keskittymään.

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että stressaavassa ympäristössä kasvavan lapsen stressinsietokyky jää heikoksi. Jos sama logiikka pätee, kasvamassa on sukupolvi, jolla on suuria vaikeuksia keskittyä.

Huotilaisen mielestä käynnissä on yhteiskunnallinen koe.

– Se on vähän pelottavakin ajatus. Emme oikeasti tiedä, mitä heistä kasvaa.

Monen työelämässä paahtavan aivot ovat kovilla.

Aivot voi rauhoittaa

Jos on huolissaan omasta muististaan, kyse ei todennäköisesti ole mistään vakavasta. Orastavan muistisairauden huomaa yleensä ensimmäisenä puoliso.

Hälytystilaan menneet aivot ovat rauhoitettavissa.

Yksin se tosin on vaikeaa. Työyhteisön pitäisi pohtia, millaisissa työtiloissa ja millaisilla työtavoilla keskeytyksiä saataisiin vähennettyä.

– Olen nähnyt Suomessa työpaikkoja, joissa nämä asiat ovat kunnossa. Se herättää suurta toiveikkuutta.

Työolosuhteiden paneminen kuntoon näkyy myös tuloksena viivan alla, Huotilainen lisää.

– Ensimmäinen henkilö, joka työpaikalla ottaa asian puheeksi, ansaitsisi toiminnastaan mitalin. Hän on se, joka herättää työyhteisön ajattelemaan, että näinkö haluamme tätä työtä tehdä.

Muistin saa takaisin

Henkiseen suorituskykyyn vaikuttavat samat asiat kuin fyysiseenkin. Kun muisti joskus pätkii, saattaa olla, ettei vain ole nukkunut riittävästi tai syönyt aamupalaa.

Jos huonot päivät vain seuraavat toisiaan, on vakavamman pohdinnan paikka. Haluaako elää tavalla, joka vaikuttaa muistiin?

Aivot muuttuvat harjoituksen myötä, ja muisti ja keskittymiskyky palaavat olosuhteita ja elämäntapoja muuttamalla.

Muuta keinoa ei ole.

Nuku, syö ja liiku

Kaikki lähtee siitä, että huolehtii nukkumisesta ja syömisestä. Päivän aikana pitäisi myös liikkua ja käydä ulkona.

Jos työnantaja ei pysty tarjoamaan rauhallisia työtiloja, meluisasta avokonttorista pitäisi päästä edes kirjastoon tekemään keskittymistä vaativat tehtävät.

Minna Huotilainen kannustaa kyseenalaistamaan työtiloihin ja toimintamalleihin tehdyt muutokset. Lisääkö asiantuntijan tehokkuutta se, että hän joutuu käsittelemään matkalaskuja?

Puhelimesta olisi hyvä laittaa ilmoitukset pois. Lyhytkin vilkaisu tarkoittaa, että aivot joutuvat siirtämään tarkkaavaisuuden alkuperäisestä tehtävästä sosiaalisen median viestiin ja takaisin.

– Juuri se on aivojen näkökulmasta kuormittavaa, Huotilainen sanoo.

Mielekästä tekemistä

Vapaa-ajalla pelkkä löhöily ei palauta, vaan tarvitaan myös kiinnostavaa tekemistä työn ulkopuolella.

Harrastukseen olisi hyvä liittyä oppimista, mutta sen ei tarvitse merkitä kielikurssia työväenopistolla. Hyödyksi on myös uuden laitteen käytön opettelu tai kakkureseptien kokeilu.

Adt:stä kertoi tällä viikolla Aamulehti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?