– Paluulennon jälkeisellä viikolla tunsin oikeassa pohkeessani jumin tunnetta, mutta pistin sen rankemman pilatestreenin piikkiin. Koristreeneissä kummastelin, että menevätpä jalat hapoille, mutta syytin väsymyksestä jetlagiä, kertoi ravitsemusterapeutti Hanna Partanen taannoin jutussamme.
Jumi ei ottanut helpottuakseen, ja Partanen hakeutui lääkäriin. Vasta tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että Partanen oli saanut veritulpan. Jalan laskimotukos oli päässyt ajautumaan keuhkoihin. Se voi olla hengenvaarallista.
Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Joka vuosi 1–2 suomalaista tuhannesta saa syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian eli veritulpan alaraajoissa tai keuhkoissa. Se tarkoittaa, että keskimäärin joka päivä tukoksen saa 15–30 henkilöä.
Koska sama ihminen voi vuoden aikana sairastua moneen kertaan, luku voi olla suurempikin.
Syvän laskimotukoksen oireita ovat muun muassa:
kivulias turvotus koko jalassa tai pohkeessa
kivun pahentuminen kävellessä
särky levossa
kuumotus ja punoitus
Keuhkoveritulpan tunnusmerkkejä ovat:
äkillinen tai asteittain paheneva hengenahdistus tai rintakipu
yskänärsytys
veriyskä
verenpaineen laskusta johtuva pyörtyminen, jopa sokki
heikentynyt suorituskyky
Veritulppa saattaa kuitenkin olla salakavalasti myös vähäoireinen – tai täysin oireeton. Yksi Partasen mieleen jäänyt oppi onkin se, että lääkäriin kannattaa mennä matalalla kynnyksellä.
Riskejä
Laskimotukos on harvinainen ilman siihen liittyviä riskitekijöitä.
Tulppariskiä nostavat:
ikä
tupakointi
ylipaino
diabetes, tulehdukselliset sairaudet ja syöpä
pitkä paikallaan olo esimerkiksi sairauden tai pitkän lentomatkan vuoksi
leikkaukset ja niihin liittyä vuodelepo
osa ehkäisyvalmisteista
alaraajojen vammat
Tukosalttius voi olla myös perinnöllinen.
Hanna Partasen tukokset juonsivat juurensa pitkästä paikallaan olosta lentokoneessa sekä hormonaalisesta ehkäisystä. Laskimotukos on yksi yhdistelmäehkäisyvalmisteiden mahdollisista haitoista.
Pitkäaikainen istuminen ei tee hyvää verenkierrolle.
– Jos tuoli painaa kovaa vaikka polven taustoja, laskimoveren paluu heikkenee. Jos siihen lisätään veritulpille altistava perinnöllinen taipumus, riski kasvaa, sanoi Terveystalon sisätautilääkäri Joni Suomi jutussamme.
Näin ehkäiset
Alkuun veritulppa hoidetaan hyytymään nopeasti vaikuttavalla lääkkeellä tai pistoksilla. Verenohennuslääkkeitä potilaat syövät yleensä noin 3–12 kuukauden ajan. Osa laskimotukospotilaista syö lääkkeitä jatkuvasti, jos laskimotukokset toistuvat tai niiden riski on suuri.
Tulppia voi itse ehkäistä muun muassa liikunnalla, riittävällä nesteiden nauttimisella, tupakoinnin lopettamisella ja tukisukkien käytöllä. Pitkillä auto- tai lentomatkoilla kannattaa välttää jalkoja tai vyötäröä kiristäviä vaatteita, juoda riittävästi vettä ja liikutella jalkoja.
Jos toinen jalka tuntuu esimerkiksi pitkän lennon jälkeen kipeältä ja turvonneelta, hälytyskellojen pitäisi soida. Veritulpan oireet voivat alkaa myös päivä tai kaksi lennon jälkeen. Laskimo- tai keuhkoveritulppaa epäiltäessä on syytä hakeutua päivystykseen.
Lähteitä: Terveyskirjasto, Käypä hoito -suositus
