Muistisairaus ei aina näy testissä – 5 hälytysmerkkiä

rac

Julkaistu:

Muistisairaudet
Päivi Wisurin äiti selvitti muistitestit kolme kertaa. Alzheimer todettiin muutaman kuukauden kuluttua.
Oululainen Päivi Wisuri huolestui ensimmäisen kerran äitinsä muistiongelmista kolmisen vuotta sitten, kun kotona kylästellyt sukulainen huomautti asiasta. Sukulaisen mielestä äiti ei ollut enää entisensä.

Wisurin mukaan yksi ostosreissu sai hänet lopulta ymmärtämään, että kyseessä saattavat olla muistisairauteen kuuluvat oireet.

– Menimme yhdessä keskustaan ostoksille. Jätin hänet autosta tutun kahvilan lähistölle, kun menin itse pysäköimään. Äitiä ei löytynytkään sovitusta paikasta. Läheisen kaupan myyjä oli nähnyt hänet harhailemassa ja toi kahvilaan. Äiti oli poissaoleva ja ilmiselvästi ihan hukassa meille niin tutussa paikassa, Wisuri kertaa tapahtunutta.
  • Katso yllä olevalta videolta Alzheimerin 10 varhaista oiretta.

Äiti peitteli muistamattomuutta

Muistin heikkeneminen oli Wisurin äidille niin vaikea asia, ettei siitä paljon puhuttu. Tuolloin 76-vuotias ikäihminen häpeili asioissa sekoamista ja avun tarvetta. Hän ei halunnut tutkittavaksi.

Muistitesteihin menoon äitiä houkuteltiin yli vuoden ajan. Vasta keväällä 2018 hän suostui. Ensimmäisen testin tulos oli äidille iloinen asia, mutta isälle ja tyttärelle yllätys.

– Äiti sai testistä lähes täydet pisteet. Tuloksena kerrottiin, että ei mitään huolta, ihmettelee Päivi.

Äidin muistia testattiin kevään aikana vielä toisenkin kerran. Tulos oli jälleen sama. Äiti jatkoi arkea tavalliseen tapaan. Hän peitteli muistamattomuuttaan ja vetäytyi sosiaalisista tilanteista, jotta asia ei tulisi esille. Kun kotiin tuli vieraita, äiti viihtyi yksin keittiössä.


Erilaisia testejä

Muistisairauksia testataan Suomessa yleensä kahdella erilaisella testillä, nämä ovat MMSE ja CERAD.

– MMSE on melko karkea arvio ja voi lievässä muistisairaudessa sujua täydellisesti. CERAD on kehitetty erityisesti Alzheimerin taudin diagnostiikkaan, mutta se on hyödyllinen muitakin muistisairauksia arvioitaessa. Tämäkin tutkimus on työikäisille monesti riittämätön, mutta ikääntyvässä väestössä se on hyvä testi, selvittää yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Perustutkimuksia ovat myös verikokeet. Muistisairaus ei näy niissä, vaan ne ovat niin sanottuja poissulkututkimuksia. Niistä tarkistetaan, ettei muistioireen taustalla ole esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta.

Testi on vain työkalu

Muistitestit ovat Keräsen mukaan vain työkaluja, rakennuspalikoita, joita on suhteutettava moneen asiaan. Strukturoitujen kyselyjen ohella on tärkeää tehdä toimintakyvyn arvio.

– Mikä arjessa on muuttunut, mitä jää tekemättä, miten ei enää osaa, muista tai saa aikaiseksi? Onko tullut luonnemuutoksia, käytösoireita, ovatko sanat tai suunnat hukassa? Eli potilas ja läheinen tulee aina huolellisesti haastatella toimintakyvystä ja sen muutoksesta, hän painottaa.

Testeissä suoriutumiseen vaikuttaa tutkittavan henkilön koulutustaso ja elämänhistoria.

– Lisäksi testituloksiin voivat vaikuttaa samat asiat, jotka voivat tehdä muistioiretta ilman muistisairautta: muut sairaudet, esimerkiksi masennus, uniapnea tai sitten lääkitys, voimakas keskushermoston kautta vaikuttava kipulääkitys. Sekoittavia tekijöitä ovat myös alkoholin käyttö, uupumus ja stressi.


Pitkä huijaus

Päivi Wisurin vanhempien tilanne muuttui lopullisesti, kun 85-vuotias isä sai aivoverenvuodon kesällä 2018 ja joutui sairaalaan. Se näkyi heti äidin voinnissa.

– Äidin tila heikkeni. Hänen toimintakykynsä huononi. Hänestä tuli kireä ja vaativa. Hänen luonteensa muuttui. Tuntui, ettei hän ota apua vastaan ja jos otti, niin tein kaiken väärin, Päivi kertaa loppukesän tunnelmia.

Kun tytär alkoi tutkia äidin kaappeja, hän huomasi, että niistä löytyi neljä vuotta vanhoja ruokia. Äiti oli ollut tuolloin lonkkaleikkauksessa. Sen jälkeen taloudenpito siirtyi vähitellen isän hoidettavaksi.

– Minulle valkeni, että äiti oli piilotellut ongelmiaan perheeltä neljä vuotta. Aika pitkään ikäihminen voi huijata läheisiään ja esittää, että kaikki on hyvin, Päivi ihmettelee.

Diagnoosina Alzheimer

Tilanne huipentui heinäkuun lopussa, kun Päivi lähti neljän päivän reissuun Viroon. Äidin avuksi oli järjestelty kotihoidon lisäksi naapureita ja sukulaisia. Virosta palattuaan Päivi huomasi neljän päivän ruuat jääkaapissa.

– Äiti ei ollut syönyt lainkaan neljään päivään. Hän oli vain vienyt kotihoidon tuomat ruuat jääkaappiin. Seuraavana aamuna minulle soitettiin, että äiti on kaatunut ja murtanut lonkkansa. Hän joutui sairaalaan.

Sairaalareissun aikana äidille tehtiin kolmas muistitesti, ja vaikka sen tulokset olivat taas hyviä, geriatri lähetti hänet jatkotutkimuksiin, joiden perusteella lääkitys ja hoito aloitettiin heti. Tutkimuksissa selvisi, että äiti sairastaa pitkälle edennyttä Alzheimerin tautia.

Päivin vanhemmat ovat nyt kuntoutuksessa ja he odottavat yhteistä asuntoa palvelukodista, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Isä on kuntoutunut aivoverenvuodosta hyvin.

Päivi Wisurin äidin tapauksesta kertoivat aiemmin Lännen Median sanomalehdet.

5 merkkiä muistisairaudesta

  1. Unohdat sovittuja tapaamisia.
  2. Kadotat esineitä ja niiden käyttötarkoitus hämärtyy.
  3. Et löydä enää sanoja ja käytät epäasianmukaisia sanoja.
  4. Raha-asioiden hoitaminen ei onnistu.
  5. Unohtelusi haittaa arkielämää ja töiden tekemistä.
Lähteet: mehilainen.fi, terveystalo.fi, muistiliitto.fi

Eri testi erilaisiin tarkoituksiin

  • CERAD-muistitesti (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) on muistitutkimuksen tehtäväsarja, joka antaa tietoa siitä, onko syytä epäillä alkavaa muistisairautta kuten Alzheimerin tautia.
  • MMSE-muistitesti (Mini Mental State Examination) on lyhyt ja suppea muistin ja tiedonkäsittelyn seulontatesti, jolla voidaan erottaa sekä muistiltaan terveet että lievää muistisairautta sairastavat keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista.
  • MOCA (Montreal Cognitive Assessment) testin avulla pyritään seulomaan ja löytämään muistin ja tiedonkäsittelyn häiriöitä.
  • Neuropsykologinen tutkimus. Muistitestejä perusteellisemman arvion muistin ja tiedonkäsittelyn tilasta voi saada neuropsykologisella tutkimuksella, joka kestää muutaman tunnin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt