Terveys

Youtube-tähti Maiju kertoo, miten huomasi mielen­terveys­ongelmansa 18-vuotiaana – ”Silloin rupesivat herätys­kellot soimaan”

Julkaistu:

Ministeri Annika Saarikko kertoo pohtineensa nuorten mielenterveyskysymystä monelta kannalta. – Olen tuntenut jopa voimattomuutta, Saarikko sanoo.
– Alussa elämästä lähtivät rutiinit kokonaan. Jäin vain sänkyyn neljän seinän sisälle ja se tietenkin sitten eskaloitui pahaan oloon. Silloin rupesivat herätyskellot soimaan, että miksi sitä koko ajan itkee, kertoo Maiju Voutilainen eli vloggaaja Mansikkka.

Voutilainen osallistui tiistaina sosiaali- ja terveysministeriön Nuorten mielenterveyden pyöreä pöytä -keskusteluun toimivasta mielenterveystyöstä.

Voutilainen tietää, mistä puhuu. Hän oli juuri täyttänyt 18 vuotta, kun ote arkeen alkoi lipsua.

– Mikään ei oikein tunnu miltään, eikä oikein jaksa mitään. Mikään ei kiinnosta ja synkkiä ajatuksia pyörii paljon päässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lopulta ystävät neuvoivat soittamaan terveyskeskukseen. Se oli se ensimmäinen askel tervehtymiseen.

Lasten- ja nuortenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on kasvussa koko Suomessa.

Suomen Mielenterveysseuran mukaan jopa joka viides nuori kokee perhe- ja ystävyyssuhteita sekä koulunkäyntiä häiritsevää alakuloisuutta tai ahdistusta.

THL:n mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista, ja 5–10 prosenttia sairastaa masennusta.

Vakavia itsemurha-ajatuksia on 10–15 prosentilla nuorista. 3–5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa.

”Paraneminen tavallaan junnasi paikallaan”

Voutilainen on jo muutaman vuoden puhunut avoimesti omasta masennuksestaan ja ahdistuneisuushäiriöstään, ja kehottanut muitakin tekemään samoin.

Kun Voutilainen kysyi Youtube-kanavansa seuraajilta, mitä mielenterveystyössä voitaisiin tehdä Suomessa paremmin, oli nuorilla sanottavaa.

Hoitoon pääsyä tulisi nopeuttaa. Avun toivottiin löytyvän sieltä missä nuoret ovat, lähinnä koulusta.

Tietoa hoitoon hakeutumisesta toivottiin enemmän ja helpommin saataville.

Kaikkiaan mielenterveys hoitoon toivottiin enemmän resursseja ja palvelujärjestelmästä vähemmän pirstaleista.

Nuorilla oli myös kokemus henkilöltä ja hoitajalta toiselle ”heittelystä”.

Voutilainen kertoo tuskailleensa itsekin sen kanssa, että hoidon alkuvaiheessa yhteyshenkilö vaihtui moneen kertaan.

– Oman tarinan joutui aloittamaan aina alusta. Paraneminen tavallaan junnasi paikallaan.

Aiheeseen liittyy paljon ennakkokäsityksiä

Vaikka nuoret ovat Voutilaisen mukaan jo avoimempia puhumaan mielenterveydestään, liittyy aiheeseen edelleen paljon ennakkokäsityksiä.

– Ihmiset uskovat tietävänsä, miltä mielenterveyden ongelmista kärsivä näyttää, tai ajattelevat, että sairaus johtuu omista valinnoista tai ominaisuuksista.

– Ei välttämättä ymmärretä sitä mielenmaisemaa, mikä sairastuneella voi olla, Voutilainen sanoo.

Hän uskoo, että apua osataan ja uskalletaan kuitenkin hakea aiempaa enemmän.

– Itselläkin kesti pitkään tajuta, että ansaitsee sen avun. Aina ei kannata ajatella, että joku voi huonommin. Jos tunteet tuntuvat itsestä liian pahoilta, niin pitäisi pystyä hakemaan sitä apua.

– Paljon viestejä tulee myös siitä, että moni on minun esimerkkini kautta uskaltanut hakea apua, joko itselle tai kaverille.

Saarikko: ”Jo pienikin ammattilaisapu voisi auttaa”

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kertoo pohtineensa paljon sitä, onko nuorten mielenterveyshoidon lähetteiden kasvussa kyse aidosti lisääntyneestä pahoinvoinnista vai siitä, että nuoret uskaltavat vain puhua vaikeista kokemuksista ääneen.

– Ja tunnistavat, että on heidän perusoikeutensa saada apua myös mielenterveyden häiriöihin ja erilaisiin vaiheisiin, mitä elämä tuo mukanaan.


– Nuorten ja lasten mielenterveysongelmat huolestuttaa ihmisiä laajasti. Niin myös minua. Olen tuntenut jopa sen kysymyksen edessä voimattomuutta.

Saarikon mukaan oleellista olisi saada Suomeen enemmän välimallin palveluita lievästi mielenterveytensä kanssa kamppaileville nuorille.

– On ennaltaehkäisyä kouluryhmille ja kalliita erityispalveluja. Mutta välistä puuttuu lievien oireiden tuki, jossa jo pienikin ammattilaisapu voisi auttaa nuorta.

Saarikon mukaan ratkaisu tilanteeseen ei ole vain loputtomien varojen syytäminen mielenterveystyöhön.

– Nyt me käytämme rahaa paljon kalliissa, korjaavissa pitkissä hoitojaksoissa. Kun pienemmätkin toimenpiteet jo auttaisivat, kun ne olisi tehty paljon aikaisemmin.