Terveys

Yli miljoonalla suomalaisella on jokin tuki- tai liikuntaelinongelma – tunnista oireet, joista kannattaa jo kertoa lääkärille

Julkaistu:

Kivut
Tuki- ja liikuntaelinvaivat aiheuttavat valtavasti sairauspoissaoloja.
Lukemat ovat huimat: arviolta yli miljoonalla suomalaisella on jokin tuki- tai liikuntaelinongelma. Etenkin selkä-, niska- ja hartiaseudun ongelmat sekä nivelrikko riivaavat työikäisiä.

Vaivoille altistavat muun muassa perimä, ikääntyminen, ylipaino ja liian vähäinen liikunta. Tuki- ja liikuntaelinliitto ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen antaa esimerkin: joka viides nainen saa polven tekonivelen, näistä jopa joka kolmannes voitaisiin olla laittamatta, jos painoa olisi vähemmän.

Pysäyttäviä lukuja riittää: tule-vaivat ovat suurin Kelan korvaamien sairauspoissaolojen aiheuttaja. Viime vuonna niiden takia menetettiin 14 000 henkilötyövuotta.

– Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat paljon kipua, harmia ja toiminnankyvyn menetystä. Tätä ei vain aina muisteta, koska ne eivät suoraan tapa ihmisiä, Kinnunen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhteiskunnallinen kysymys

Kinnusen mielestä tilanteen petraaminen on koko yhteiskunnan asia.

– Ollaan menty ääripäähän siinä, että yksilöllä on kaikki vastuu. Terveys luodaan arjessa, siellä missä ihmiset ovat.

Eli asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla sekä liikuntapalvelujen saatavuudessa.

– Esimerkiksi valaistut ja turvalliset kevyen liikenteen väyläverkostot lisäävät arki- ja työmatkaliikuntaa. Kaikille tulee halvemmaksi, että vaivoja ehkäistään ennalta, Kinnunen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Joissakin kunnissa on jo havahduttu tähän, ja kunta tarjoaa vaikka ilmaisia kyytejä vesijumppaan tai kuntosalien vapaata käyttöä senioreille.

Tarkka arviota tule-ongelmien yhteiskunnallisista kustannuksista on vaikea antaa, mutta välittömien ja välillisten kustannusten on Kinnusen mukaan arvioitu olevan 3–4 miljardia euroa vuodessa.

 

Jokaiseen ongelmaan löytyy yleensä syy, joka voidaan ja pitää korjata. Vain silloin vaivasta voi päästä eroon. – Terveystalon ortopedi, urheilulääkäri Tapio Kallio

Rasitusvammat liikkujien riesana

Kuntoilijoita ja tavoitteellisesti treenaavia piinaavat tyypillisesti erilaiset rasitusvammat. Ne ilmaantuvat yleensä salakavalasti hiljalleen. Tyypillisimmin krempat ovat alaraajoissa, joihin kohdistuvat liikkuessa isommat voimat. On kantakalvon ylirasitusta, luupiikkejä, penikoita, akillesjänneongelmia sekä polvi- ja lonkkakipuja.

Taustalta voi löytyä lihasepätasapainoa, vääränlaisia jalkineita tai yksinkertaisesti sitä, että innostunut kuntoilija ei ole malttanut pitää riittävästi lepopäiviä.

Terveystalon ortopedi, urheilulääkäri Tapio Kallion mukaan ilahduttavaa on se, että ihmiset osaavat hakeutua aiempaa herkemmin vastaanotolle. Varhainen puuttuminen vaivaan kuin vaivaan on oleellista.

– Liikkua pitää, mutta jos tulee ongelmia, kannattaa vaivan pitkittyessä hakea arvio tilanteesta, jotta vaiva ei pääse pahenemaan. Silloin voidaan ehkäistä myös mahdollisia uusia vaivoja.

Esimerkiksi toisen jalan varominen johtaa helposti siihen, että joku toinenkin paikka kipeytyy.

Oireen takana on aina joku syy

Rasitusvammojen hoidon painopiste ei enää ole niinkään pelkästään oireiden hoitamisessa levolla, lääkkeillä ja liikunnan välttelyllä.

– Jokaiseen ongelmaan löytyy yleensä syy, joka voidaan ja pitää korjata. Vain silloin vaivasta voi päästä eroon.

Tällöin avuksi ovat esimerkiksi kuormituksen keventäminen, ohjeet oikeista varusteista, täsmäneuvot jumppaan tai vaikka jalan tukipohjalliset.

Kun kipu iskee

Kipu on yksi keskeinen tuki- ja liikuntaelimistön vaivan tai sairauden merkki. Kaikilla lienee joskus esimerkiksi niska- ja selkäkipuja, mutta jos jomotus ei ota lähteäkseen, asia on syytä selvittää.
Tuki- ja liikuntaelinvaivoja voi ehkäistä muun muassa monipuolisella liikunnalla, omaan jalkaan ja urheilulajiin sopivilla kengillä sekä työasentoja vaihtelemalla. Terveelliset elämäntavat sekä tupakoinnin lopettaminen ovat myös eduksi. Jos liikuntakärpänen puraisee, treenimäärää kannattaa lisätä maltilla.

Marja Kinnunen perää terveydenhuoltoon, neuvoloista alkaen, aktiivista asioiden esille ottamista.

– Olisi hyvä pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää on voida hyvin ja miltä tulevaisuus näyttää, jos jatkaa arkeaan kuten nyt. Paikallaan olisi myös nostaa esiin niitä asioita, joita jo tehdään hyvin. Esimerkiksi tehdä potilaalle näkyväksi, että bussipysäkille kävelystähän kertyy kuukaudessa kivasti kilometrejä.

On helpompi miettiä mitä haluaisi lisätä arkeensa kuin mistä pitäisi luopua.

Milloin lääkäriin?

Esimerkiksi tällaisten oireiden perusteella kannattaa hakeutua lääkäriin:
  • Jos kipu on voimakas eikä tunnu lähtevän pois
  • Et saa nostettua yläraajaa kunnolla
  • Kipu pahenee liikunnan aikana tai sen jälkeen
  • Jokin nivel, esimerkiksi polvi, turpoaa nopeasti muutamassa päivässä
  • Alaraajassa tuntuu varatessa kipua tai onnut

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt