Terveys

Yksinäisyys altistaa dementialle – joka viides suomalainen voi olla vaarassa

Julkaistu:

Dementia
Joka viides suomalainen voi olla vaarassa. IS kokosi ohjeet, joilla voit auttaa itseäsi ja läheistäsi.
Lokakuun lopussa ilmestyneen suurtutkimuksen mukaan yksinäisyys voi altistaa jopa dementialle. Tutkimus on julkaistu The Journals of Gerontology -tiedejulkaisussa. Tutkimuksen tuloksista kertoo lehti Medical News Today.

– Emme ole ensimmäiset tutkijat, jotka ovat tulleet tähän johtopäätökseen, mutta meidän tutkimuksemme seuranta kesti pitkän ajan ja se koski hyvin laajaa joukkoa, tutkimusryhmää johtanut tohtori Angelina Sutin kertoo Medical News Today -lehdessä.

IS kysyi suomalaiselta asiantuntijalta tutkimuksesta ja siitä, miten jokainen voisi auttaa muita ja itseään välttämään yksinäisyyttä ja dementiaa.

– Tutkimus on ilmestynyt hyvässä julkaisussa. Kyseessä on iso amerikkalainen aineisto, Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jo aiemmin on ollut tiedossa, että yksinäisyydellä ja dementialla on yhteys. Yksinäisyyttä on pidetty myös dementian ennakko-oireena. Tässä uudessa tutkimuksessa ansiokasta on se, että aineistoa on tutkittu siten, että ensin on todettu yksinäisyys ja vuosien jälkeen dementia, hän sanoo.

Nyt julkaistu tutkimus viittaa Rantasen mukaan siihen, että kyseessä ei ole taudin oire.

Miten jokainen voisi auttaa muita ja itseään välttämään yksinäisyyttä ja dementiaa?

– Voi olla erilaista yksinäisyyttä. Englanninkielien sana loneliness on negatiivista yksinäisyyttä ja solitude taas ikään kuin omasta tahdosta kumpuavaa ylhäistä yksinäisyyttä, hän kuvaa.

Negatiivisen yksinäisyyden lievittäminen on hänen mukaansa hankalaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jos kyseessä on vaikkapa leskeksi jäämisestä johtuva ikävä, ihminen voi olla paljonkin tekemisissä muiden kanssa ja silti kokea yksinäisyyttä.

Uuden yksinäisyystutkimuksen tulokset pitää ottaa vakavasti erityisesti Suomessa, sillä joka viides suomalainen kokee olevansa yksinäinen. Näin kertoi yksinäisyyden vaaroista varoittanut sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Juho Saaren vuonna 2016 toimittama Yksinäisten Suomi -teos. Kirja on Gaudeamuksen kustantama.

Taina Rantanen listaa yksinäisyyttä lievittäviä keinoja:

  1. Jokaisen tulisi itse pyrkiä edistämään ja ylläpitämään ystävyyssuhteita.
  2. Voit itse soittaa, ei tarvitse odottaa, että joku muu soittaa. Jokainen voi olla aloitteellinen näissä asioissa.
  3. Kun itse on aloitteellinen uusiin ihmisiin tutustumisessa, saattaa oman yksinäisyytensä lisäksi lieventää sen toisenkin ihmisen yksinäisyyttä.
  4. Kuunteleminen on tärkeää ja eläytyminen toisen tilanteeseen.
  5. On hyvä asia, että ihmisellä on eri ikäisiä ystäviä. Monet iäkkäät ihmiset surevat, että heidän oman ikäluokkansa ystävät ovat jo kuolleet.
  6. Myös jo dementiaan sairastuneet tarvitsevat läheisten kontaktia. Käy heidän luonaan.
Ohjeiden painoarvoa lisää uuden tutkimuksen kattavuus ja kesto. Tutkijat selvittivät yhteensä 12 030 osallistujan yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä 10 vuoden ajan. Käyttäytymiseen ja geneettisiin riskeihin liittyvät tekijät selvitettiin.

Tutkittavien tilanne arvioitiin lähtötilanteessa ja joka toinen vuosi 10 vuotta kestäneen seurannan aikana. Tuloksena oli se, että yksinäisyydestä kärsivillä oli 40 prosenttia suurempi dementian riski. Tulos oli sama sukupuolesta, koulutuksesta ja geneettisistä riskeistä riippumatta.

Lähde: Angelina R Sutin, Yannick Stephan, Martina Luchetti, Antonio Terracciano: Loneliness and Risk of Dementia: The Journals of Gerontology: Series B.

Yksinäisyys ja dementia

  • Yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen lisäävät mahdollisuutta sairastua dementiaan.
  • Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava etenevä hermoston rappeumasairaus. Suomessa Alzheimerin tautia sairastavia on noin 80 000.
  • Joka viides suomalainen kokee olevansa yksinäinen.
  • Koko elämän ajan kannattaa käyttää aivoja aktiivisesti ja monipuolisesti.
  • Näin aivot ovat vastustuskykyisempiä mahdollisia muistisairauksille altistavia tekijöitä vastaan.
  • Melkein mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden kehittymiseen ja sen myötä dementian oirekuvaan.
Lähde: Terveyskirjasto Duodecim

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt