Terveys

Alzheimer hallinnassa jo ensi vuosikymmenellä? Suomalaistutkijat rokotteesta: ”Lupaavalta näyttää”

Julkaistu:

Alzheimer
Alzheimerin taltuttamisessa voi olla pian luvassa jättiaskel. Ensi vuosikymmenellä tauti on pääosin hallinnassa, arvioivat huippututkijat.
Kamppailussa Alzheimeria vastaan eletään nyt erityisen jännittäviä aikoja, sillä tutkijat odottavat tuloksia niin kutsutun Alzheimer-rokotteen tehosta.

Sillä tarkoitetaan lääkettä, joka liuottaa aivoihin kertyneen amyloidin pois.

– Nämä ovat parhaillaan tutkimusvaiheessa myös Suomessa ja kansainvälisiä alustavia tuloksia odotetaan helmikuussa 2019, kertoo Helsingin yliopiston geriatrian dosentti ja Terveystalon geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio.

– Tutkittavat potilaat ovat hyvin lievää Alzheimerin tautia sairastavia, hän kuvailee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Lupaavalta näyttää tällä hetkellä, ja arvioin, että uusi lääke voisi olla käytössä jo lähivuosina. Jos tutkimustulokset ovat positiiviset ja tämä visio toteutuu, rokote tulee antaa heti oireiden ensivaiheissa, Raivio selvittää.

Alzheimer-rokotetta on tutkittu Turussa jo yhdeksän vuotta. Turun yliopiston neurologi Juha Rinne kertoo Lännen Medialle, että on periaatteessa mahdollista, että rokotteella saataisiin Alzheimer pysäytettyä jopa kokonaan.

Mikäli geenitutkimusten avulla päästään kartoittamaan väestöstä erityisessä sairastumisriskissä olevat, voisi tulevaisuudessa ajatella rokotetta heille jo ennen sairastumista.

– Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon lisätutkimusta, Raivio muistuttaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lääke pitäisi saada ajoissa

Ydinasia Alzheimerin taltuttamisessa olisi saada ajoissa lääkettä, joka estää amyloidin kertymisen. Amyloidin kasaumia voi ilmetä jo 40-vuotiaalla ilman, että esimerkiksi muistissa tai puheessa ilmenee häiriöitä, kertoi neurotieteilijä Lisa Genova TED-talk-luennossa viime vuonna.

Genovan mukaan kestää noin 15–20 vuotta ylittää kynnys, jossa alkaa tapahtua sellaisia molekyylitason muutoksia, että voidaan puhua kliinisestä sairaudesta. Silloin mielessä voi pyöriä kysymyksiä, kuten ”mitä teen tässä huoneessa” tai ”mihin tarkoitukseen taskussani olevat avaimet ovat”.

 

Se on kuin napsisi statiineja pysäyttääkseen sydänkohtauksen.

Ajoituksen merkitystä korostavat myös neurotieteen professorit Michael Goederet ja Bart De Strooper, jotka palkittiin kahden muun tutkijan kanssa miljoonalla dollarilla (Brain Prize 2018) saavutuksista muun muassa amyloidin löytämisessä.

Useimmat tutkimuksissa käytettävistä lääkehoidoista eivät tutkijoiden mukaan ole tuottaneet toivottuja tuloksia syystä, että lääkkeet otetaan liian myöhäisessä vaiheessa taudin kehityskulussa.

– Se on kuin napsisi statiineja pysäyttääkseen sydänkohtauksen, De Strooper havainnollistaa The Telegraph -lehdessä.

Goederet ja Strooper tarjoavat varsin valoisan näkymän: he arvioivat, että Alzheimer on hallittavissa ensi vuosikymmenellä samalla tavoin kuin HIV on tänä päivänä. HIV on krooninen sairaus, mutta nykyisin tehokkaiden lääkkeiden ansiosta HIV-potilaiden eliniän ennuste vastaa lähestulkoon taustaväestön elinikää.

Jopa kolmasosa dementiatapauksista olisi ehkäistävissä elämäntavoilla

Muistisairauksien kampittamisessa ennaltaehkäisevät hoidot ovat alkaneet saada yhä suuremman painoarvon. Lancet-lehden heinäkuussa 2017 julkaiseman raportin mukaan elämäntapoihin liittyvillä tekijöillä olisi ehkäistävissä jopa kolmasosa dementiatapauksista.

Vuonna 2015 Lancet-lehti julkaisi suomalaisen FINGER-projektin ensimmäisiä tuloksia, jotka koskivat tehostetun elintapaohjelman vaikutuksia muistisairauksien riskiin. Tehostettu ohjelma sisälsi ravitsemusneuvontaa, liikunnan ohjausta, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallinnointia.

 

Kuten muissakin geenitesteissä, henkilön on hyvä etukäteen pohtia, haluaako saada tietoonsa oman riskinsä, vaikka se ei välttämättä johdakaan sairastumiseen.

Kahden vuoden seurantajaksolla muistisairauden puhkeamisriski oli tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden ryhmällä 31 prosentilla pienempi verrattuna kontrolliryhmään, joka sai vain tavanomaista elämäntapaneuvontaa.

Elämäntapaneuvonta ehkäisee tiedollisten toimintojen heikkenemistä myös niillä, joilla on Alzheimerin taudille altistava ApoE4-geeni.

Jos haluaa selvittää, kantaako itse Apo-E4-geeniä, se onnistuu missä tahansa laboratoriossa tavallisena verinäytteenä, ja tuloksen mukana tulee geneetikon lausunto, Raivio selvittää.

– Kuten muissakin geenitesteissä, henkilön on hyvä etukäteen pohtia, haluaako saada tietoonsa oman riskinsä, vaikka se ei välttämättä johdakaan sairastumiseen. Näistä syistä johtuen testi on lähinnä tutkimuskäytössä tällä hetkellä ja potilastyössä vain yksilöllisen harkinnan mukaan, Raivio sanoo.

Aseita Alzheimeria vastaan

  1. Riittävä uni: REM-uni huuhtoo synapseista aineenvaihdunnallista jätettä, jota kasautuu synapseihin ollessamme hereillä. Syvä uni on aivoja puhdistava voima. Huonot nukkumistottumukset voivat olla itse asiassa Alzheimerin ennuste.
  1. Aivojumppa: Säännöllinen ja monipuolinen aivojen käyttö esimerkiksi päättelytehtävien myötä rakentavat kognitiivista reserviä. Se ylläpitää aivojen kestävyyttä ja kykyä ylläpitää normaaleja toimintoja iän ja sairauksien vaikutuksista huolimatta. Aina kun opimme jotain uutta, luomme uusia neuroyhteyksiä eli synapseja, jotka tukevat muistitoimintoja.
  1. Välimerellinen ruokailu: Alzheimerin ehkäisyyn on kehitetty ruokavalio nimeltään MIND (Mediterranean-DASH Intervention for Neurodegenerative Delay). Siinä yhdistyy kahden aivoystävällisen ruokavalion, Välimeren dieetin ja DASH-dieetin, elementtejä. Tällöin suositaan paljon muun muassa kalaa, hyvälaatuisia rasvoja, vihanneksia ja täysjyväviljoja. Erityismaininnan muistiruokana ansaitsee myös mustikka.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt