Lähes 40 000 suomalaista sairastaa keliakiaa tietämättään – älä sivuuta näitä oireita - Terveys - Ilta-Sanomat

Lähes 40 000 suomalaista sairastaa keliakiaa tietämättään – älä sivuuta näitä oireita

Seulonnan avulla riskiryhmiin kuuluvat potilaat voitaisiin diagnosoida ennen oireiden kehittymistä komplikaatioiksi.

Keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio.

1.11.2018 19:00

Keliakiaa sairastaa noin yksi prosentti väestöstä. Suurin osa eli noin 70 prosenttia kaikista keliakiaa sairastavista lapsista ja aikuisista on kuitenkin ilman diagnoosia. Tämä tarkoittaa keliakiaa tutkineen suomalaislääkärin mukaan, että keliakiaa sairastaa tietämättään lähes 40 000 suomalaista.

Lääketieteen lisensiaatin, lastentauteihin erikoistuvan lääkärin Laura Kivelän pian julkaistava tuore väitöskirja kertoo, että tällä hetkellä diagnoosin lapsuudessa saavat ovat keskimäärin 8-vuotiaita.

Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa.

Tyypillisiä keliakian oireita ovat suolisto-oireet, kuten vatsaväänteet, ripuli ja oksentelu. Osalla on suoliston ulkopuolisia oireita, joista esimerkiksi ihokeliakia ilmenee kutinana ja rakkuloina.

– Potilailla voi olla myös nivelkipuja tai erilaisia epämääräisempiä oireita. Osalla oireet ovat lieviä, ja joillakin oireita ei ole lainkaan, Kivelä kertoo.

Keliakiaan liittyy heikentynyttä kasvua

Kivelä toteaa, että suuri osa tieteellisistä tutkimuksista on tehty potilailla, joilla keliakia oireilee. Siksi nyt olisi tärkeää selvittää myös, millaista vahinkoa oireeton tai vain vähän oireita aiheuttava keliakia voi aiheuttaa hoitamattomana.

– Keliakiaan liittyy vakaviakin komplikaatioita, kuten heikentynyt kasvu, luuston tiheyden alentuminen ja siihen liittyvä murtumariski. Pelätyin, joskin hyvin harvinainen komplikaatio, on ohutsuolen syöpä. On tärkeää selvittää, onko oireettomilla samanlainen riski kehittää vaikeita komplikaatioita kuin oireilevilla potilailla. Vaikuttaa siltä, että oireettomillakin lapsilla voi olla esimerkiksi kasvuhäiriöitä.

Kun epäillään keliakiaa, on ensimmäinen tutkimus verikoe. Jos se paljastaa kohonneet vasta-aineet, varmistetaan diagnoosi vielä tällä hetkellä ohutsuolesta otettavalla koepalalla.

Kohonnut riski sairastua, jos perheenjäsen sairastaa

Keliakiaa voidaan seuloa riskiryhmiin kuuluvilta henkilöiltä ja siten löytää oireettomatkin potilaat.

– Tällä hetkellä tiedetään, että kohonnut riski sairastua on sellaisella, jonka perheenjäsen sairastaa keliakiaa. Myös muut autoimmuunisairaudet, kuten ykköstyypin diabetes ja kilpirauhassairaudet, lisäävät keliakiaan sairastumisen riskiä, Kivelä kertoo.

Keliakian kehittyminen vaati tietyn geneettisen alttiuden. Myös se voidaan tutkia, joskaan sitä ei tällä hetkellä käytetä rutiininomaisesti diagnostiikassa.

– Vaikka geneettinen alttius keliakialle löytyisi, se ei vielä välttämättä tarkoita, että keliakia jossakin vaiheessa puhkeaa.

Lääkäri: Seulonnasta olisi selvästi hyötyä

Lapsena tehty seulonta ja silloin saatu negatiivinen tulos ei sulje pois sitä, etteikö sairaus voisi puhjeta myöhemminkin.

Seulonnasta olisi kuitenkin selkeästi hyötyä, koska sen avulla voitaisiin varhaistaa keliakian löytymistä.

– Jos etsitään keliakiaa entistä herkemmin ihmisiltä, joilla on keliakiaan viittaavia oireita ja toisaalta seulotaan riskiryhmiin kuuluvia, ei tarvitsisi odottaa siihen saakka, että keliakiaan liittyen ehtii kehittyä ongelmia. Seulonta varmistaisi varhaisemman hoidon aloituksen. Moni saattaa luulla oireidensa olevan väistämätön osa elämää, mutta kun diagnoosi saadaan ja hoito päästään aloittamaan, vointi voi parantua huomattavastikin.

Kivelä muistuttaa kuitenkin, että seulonnan hyödyt eivät ole aina yksiselitteisiä. Keliakian hoito eli gluteeniton ruokavalio on tiukka ja elinikäinen ja joillekin raskas toteuttaa.

– Sen vuoksi täytyy selvittää, että hoidosta on varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa esimerkiksi sosiaalisessa tai taloudellisessa mielessä etenkin niiden potilaiden kohdalla, jotka eivät oireile. Tähän liittyy myös se, miten paljon oireettomat potilaat hyötyvät hoidosta.

Elinikäinen sairaus

  • Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Tällöin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

  • Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta. Sen puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi taudin puhkeamiseen vaikuttaa mahdollisesti jokin muu tuntematon tekijä.

  • Sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa, lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Nykyisin suurin osa keliaakikoista diagnosoidaan aikuisiässä.

  • Jos joku ensimmäisen asteen sukulaisista, eli vanhempi, sisarus tai lapsi on keliaakikko, oma sairastumisriski on 10–15 prosenttia.

  • Keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Vaikka keliakia on elinikäinen sairaus, ehdotonta gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko pysyy työ- ja toimintakykyisenä. Gluteenittoman ruokavalion voi aloittaa vasta ohutsuolen tähystyksessä tehdyn diagnoosin jälkeen. Ennen virallista diagnoosia ruokavaliohoitoa ei tule aloittaa edes kokeeksi.

Lähde: Keliakialiitto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?