Kesäkuussa 2016 lappeenrantalaisen Markku Innasen puoliso Pirkko löytyi menehtyneenä juhlapaikan vessasta. Vaimon kuolinsyy oli suonikohjun puhkeaminen ja siitä aiheutunut verenvuoto.
Pirkko Innanen kuoli 68-vuotiaana kaksi ja puoli vuotta sitten, mutta Markku Innanen ei vieläkään voi käsittää, miten se saattoi tapahtua. Kahta päivää aikaisemmin pari oli näyttänyt vaimon vasemman säären sisäsivun suonikohjua päivystävälle sairaanhoitajalle ja saanut kotihoito-ohjeet suonikohjun puhkeamisen varalle.
Innasen mukaan vaimon jalka oli ollut jo pitkään saman näköinen.
– Olimme lähdössä pian Tallinnaan, ja Pirkko halusi näyttää jalkaansa, koska arveli, että siinä ollut veripallukka olisi ehkä isontunut hieman, Markku Innanen kertoo.
Terveysasemalla todettiin, että rouva Innasen sääressä oli todella pullukka suonikohju ja sen päällä iso rupi. Verenvuotoa ei ollut.
Seurannassa
Sääressä todettiin runsaasti pinnallisia, tummia laskimoita. Ihon alla oli laajentunut laskimo, joka oli pehmeä ja myötäävä. Aristusta, verenvuotoa tai infektion merkkejä ei ollut, ja askellus oli sujuvaa.
Suonikohjuja oli operoitu muutama vuosi aikaisemmin, ja Pirkko Innanen käytti tukisukkia.
Suonikohjujen hoidoksi määrättiin seuranta. Innasta kehotettiin ottamaan yhteyttä päivystykseen, mikäli tilanne menee ohi tai ilmenee runsasta verenvuotoa.
– Sairaanhoitaja katsoi, ettei suonikohjusta ole edelleenkään mitään haittaa, eikä hän kutsunut lääkäriä katsomaan jalkaa. Sanoivat vaan, että ottakaa sidostarpeita mukaan, jos suonikohju sattuu puhkeamaan, Markku Innanen muistelee.
Suonikohju puhkesi vessakäynnillä
Kaksi päivää myöhemmin Innaset osallistuivat poikansa appiukon 60-vuotissyntymäpäiville. Illan aikana Pirkko Innanen ei sanallakaan maininnut, että suonikohjut olisivat kipeytyneet tai muuten vaivanneet häntä.
– Pirkko meni vessaan ja noin 10–15 minuutin kuluttua aloimme ihmetellä, kun hän ei tullutkaan takaisin, Markku Innanen kertoo.
25–30 minuutin jälkeen pojan vaimo ja tytär menivät vessaan katsomaan tilannetta ja löysivät Pirkko Innasen verilammikosta läheltä wc:n ulko-ovea. Hänen suonikohjunsa oli puhjennut ja hän kuoli siitä aiheutuneeseen verenvuotoon.
– En vieläkään tiedä, mitä siellä vessassa sattui. Vaimo lähti terveiltä seisovilta jaloilta. Laskimosta oli tullut verta kuin paloletkusta, Markku Innanen kuvailee.
Markku Innasen puoliso Pirkko löytyi menehtyneenä juhlapaikan vessasta. Vaimon kuolinsyy oli suonikohjun puhkeaminen ja siitä aiheutunut verenvuoto.
Kirjelmä Potilasvakuutuskeskukseen
Markku Innanen kirjelmöi asiasta Potilasvakuutuskeskukseen siltä varalta, että asiassa olisi tapahtunut hoitovirhe. Tammikuulle 2017 kirjattu päätös oli kielteinen. Perustelujen mukaan vastaanottokäynnillä Armilan terveysasemalla 2. kesäkuuta 2016 ei todettu laskimotulehdusta tai muutakaan akuuttia hoitoa vaativaa ja hoito on ollut lääketieteellisesti perusteltua.
– Pirkko Innasen kuolema ei ole todennäköisesti aiheutunut hoidosta tai sen puutteellisesta toteutuksesta vaan perussairaudesta eli alaraajan suonikohjusta ja sen puhkeamisesta, päätöksen perusteluissa kerrotaan.
– Ei se olisi Pirkkoa takaisin tuonut, vaikka olisinkin saanut korvauksen, Markku Innanen toteaa.
”Mistään muusta en ole elämässäni katkera, mutta tästä olen. Kaksi vuotta on mennyt, mutta vieläkin tämä tuntuu vääryydeltä.
34 vuotta naimisissa
Innaset ehtivät olla naimisissa 34 vuotta. Heillä on kaksi aikuista lasta. Pari oli ollut jo eläkkeellä muutaman vuoden.
– Mistään muusta en ole elämässäni katkera, mutta tästä olen. Kaksi vuotta on mennyt, mutta vieläkin tämä tuntuu vääryydeltä, Innanen myöntää.
– Olen kaikille tuttaville sanonut, että käykää ihmeessä näyttämässä suonikohjut.
Suonikohjukuolemat erittäin harvinaisia
Verisuonikirurgian dosentti, Husin verisuonikirurgian klinikan osaston ylilääkäri ja sen suonikohjukirurgiasta vastaava Karoliina Halmesmäki ei ole kuullut vastaavasta suonikohjun puhkeamisesta johtuvasta kuolemantapauksesta aikaisemmin.
Hän ei voi kommentoida yksittäistä tapausta, mutta selvitti Innasen tarinasta kuultuaan, että suonikohjukuolemat ovat erittäin harvinaisia, mutta niitä kuitenkin tapahtuu silloin tällöin.
– Esimerkiksi Suomessa näitä ei tapahdu edes vuosittain.
Suonikohjujen puhkeamisetkaan eivät ole yleisiä. Jos suonikohju kuitenkin puhkeaa, yleensä hoidoksi auttaa veren tyrehdyttämisen kolmen k:n sääntö eli kylmä, koho ja kompressio.
Tavanomaisimmin suonikohju puhkeaa siten, että suonikohjun päälle tullut rupi liottuu irti esimerkiksi saunassa ja veri pääsee valumaan kehon ulkopuolelle.
– Laskimovirtaus on matalapaineista, ja sen vuoksi kuolemaan johtava vuoto on todella harvinainen. Samasta syytä kotihoito-ohjeet ovat yleensä riittäviä, Halmesmäki toteaa.
Halmesmäen mukaan suonikohjun puhkeamisesta vapautuva veri saattaa esimerkiksi suihkussa veteen sekoittuessa näyttää hurjalta, mutta yleensä verenhukan määrä on vähäinen.
Jos suonikohju puhkeaa
Kun suonikohju puhkeaa, taustalla on yleensä se, että henkilö on kärsinyt jo pitkään suonikohjuista.
– Normaalisti laskimoveri nousee kohti sydäntä, mutta jos laskimo on sairas, veri ei kuljekaan kohti sydäntä vaan palaa osittain jalkaan. Jalka muuttuu kirjavaksi, kun iho alkaa kärsiä paineesta. Värimuutokset tulevat yleensä sinne, missä paine on suurin, useimmiten sääreen tai nilkkaan, sisäkehräsluun alueelle.
Jos jalka muuttuu kirjavaksi, Halmesmäki suosittelee näyttämään jalkaa lääkärille siltä varalta, että suonikohjut vaativat toimenpiteitä.
Suonikohjuista kärsivät potilaat hakeutuvat hoitoon myös silloin, kun suonikohjualue kipeytyy tai siihen tulee veren hyytymisestä aiheutuva pintatulppa. Lääkäriin kannattaa suunnata myös silloin, jos suonikohju on puhjennut.
Hoitosuositus päivittyi 2016
Suonikohjujen käypä hoito -suositus päivitettiin marraskuussa 2016. Uusissa suosituksissa painopistettä on muutettu aikaisempaa aktiivisemmaksi. Ennen suositusten päivitystä tukisukkien käyttöä pidettiin merkittävämpänä itsehoitomuotona.
Nykyisin suonikohjujen hoito perustuu potilaan oireisiin, alaraajan ulkonäköön ja laskimoiden ultraäänilöydökseen.
– Hoitomuodon valinta perustuu ultraäänilöydökseen. Löydös pitää kuitenkin suhteuttaa potilaan oireisiin. Alaraajaoireet voivat johtua myös muista syistä kuin suonikohjuista, esimerkiksi selkävaivoista tai reumasta, dosentti, ylilääkäri Karoliina Halmesmäki huomauttaa.
Suonikohjuja voidaan hoitaa kolmella tavalla. Kuumennushoito, laser- ja radiotaajuushoidot ovat niistä tehokkaimpia. Niissä sairas pintalaskimo kuumennetaan tukkoon niin, että veri ei pääse virtaamaan alaspäin.
Toinen vaihtoehto on vaahtohoito, jossa suoneen ruiskutetaan lääkeaineen ja ilman seosta. Myös tämän hoidon tavoitteena on vaurioittaa sairasta laskimoa siten, että se arpeutuu tukkoon.
Vaahtohoito ei Halmesmäen mukaan ole teholtaan yhtä hyvä kuin kuumennukseen perustuvat hoitomuodot, koska sen aiheuttama seinämävaurio ei ole riittävän kattava ja on usein epätasainen. Kolmas vaihtoehto on perinteinen avokirurgia.
– Nykyisin hoidon painopiste on suonensisäissä hoitomuodoissa.
Kajoava hoito ei ole aina välttämätöntä, sillä kaikista suonikohjuista ei ole haittaa terveydelle.
