Toisten tunteet voivat tuntua jopa kolotuksina omassa kehossa – psykologi: ilmiö erityisen voimakas työpaikoilla ja parisuhteissa - Terveys - Ilta-Sanomat

Toisten tunteet voivat tuntua jopa kolotuksina omassa kehossa – psykologi: ilmiö erityisen voimakas työpaikoilla ja parisuhteissa

Kannattaa hakeutua tilanteisiin, joissa ilmapiiri on rento, sanoo asiantuntija.

Julkaistu: 23.9.2018 14:04

Ihmiset tartuttavat toisiinsa millisekunneissa tunteita, ja se näkyy laajasti elimistössä. Negatiiviset tunteet tarttuvat erityisen helposti, ja kehoon voi tulla kolotuksia.

Jos koet jonkun ihmisen tunnetilan iskeneen sinuun kuin salama, todennäköisesti kyse ei ole mielikuvitusharhasta.

Tiede nimittäin kertoo, että tunteet voivat tarttua flunssaakin nopeammin, silmänräpäyksessä. Erilaiset tunteet kulkeutuvat ihmisestä toiseen ja usein ilman, että kukaan täysin ymmärtää sitä.

Tunteiden tarttuminen saa alkunsa jo syntymästä. Kun toisen ihmisen tunteet sisäistää konkreettisesti, on silloin toisen olotilaan tai ajatuksiin helpompaa samaistua.

Tätä kautta ihmisten välille syntyy paremmin yhteisymmärrys, mikä usein tekee sosiaalisesta kanssakäymistä sujuvampaa.

Asiantuntijat puhuvat myös aivojen synkronoitumisesta, eli aivot ovat silloin ikään kuin ”samalla taajuudella”.

– Kenties jonkun ihmisen tunteet tarttuvat meihin enemmän kuin muiden tai yhteistyö hänen kanssaan on tavallista sujuvampaa, koska omat aivomme synkronoituvat helposti hänen aivojensa kanssa, selvittävät aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi teoksessaan Aivot työssä (2018).

Tunteiden tartunta kumpuaa erittäin yksinkertaisista, alkukantaisista vaistosta. Ilmiö ei kosketa vain aivoja, vaan se vaikuttaa myös kehon asentoihin ja esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan.

 Keskustelun aikana ihminen luonnollisesti pyrkii jäljittelemään kumppaninsa kasvojen ilmeitä, asentoa, kehonkieltä ja puheen rytmejä olematta itse tietoinen siitä.

– Keskustelun aikana ihminen luonnollisesti pyrkii jäljittelemään kumppaninsa kasvojen ilmeitä, asentoa, kehonkieltä ja puheen rytmejä olematta itse tietoinen siitä, kertoo psykologian professori John T. Cacioppo US News -julkaisussa.

Mitä enemmän joku elehtii, sitä enemmän huomioit sen ja sitä enemmän myös jäljittelet sitä.

– Kasvojesi lihassäikeet sekä kehosi saattavat aktivoitua tietämättäsi paljon syvemmällä tasolla kuin jos eleet olisivat itseltäsi.

Nämä lihasliikkeet käynnistävät aivojen alueella peilisolujen avulla itse tunnetilan eli emootion. Peilisolut ovat erityinen ryhmä aivojen hermosoluja, jotka kykenevät tarjoamaan perustan empatialle ja myötätunnolle.

Niinpä peilisolut ovat tärkeässä roolissa toisten toiminnan tarkoitusten ymmärtämisen kannalta. Huotilaisen ja Saarikiven mukaan näyttöä on esimerkiksi siitä, että psykopaattisilla ihmisillä tunteiden tarttumisen mekanismissa on häiriöitä. Tutkimusten mukaan psykopaattiin ei tartu edes haukotus.

Positiiviset tunteet, kuten ilo ja innostus leviävät parhaimmillaan kulovalkean tavoin ja synnyttävät joukkohurmoksen esimerkiksi konsertissa tai urheilutapahtumissa.

Erityisen tarttuvia ovat kuitenkin negatiiviset tunteet. Tätä selittää oleellisesti se, että ihmisillä on määrällisesti enemmän erilaisia kielteisiä tunneluokkia, kuten suru, pelko, inho ja viha.

Ilmiö voi olla esimerkiksi parisuhteessa tai työyhteisössä erityisen voimakas, jos ihmisistä heijastuu paljon voimakkaita tunteita, kuten vihamielisyyttä, katkeruutta, negatiivisuutta, stressiä tai syyllistämistä, kertoo psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen.

 Voimakkaat tunteet menevät kenen tahansa läpi, mutta etenkin herkimpien.

– Voimakkaat tunteet menevät kenen tahansa läpi, mutta etenkin herkimpien. Erityisherkillä on pääsääntöisesti läpäisevämmät rajat ja varsinkin, jos ei ole oppinut erottelemaan omia ja muiden tunteita.

Heiskanen kertoo käytännön kokemustensa perusteella, että kielteisten tunteiden läsnäoloon kiinnittää enemmän huomiota, koska ne alkavat helposti häiritä ja sitä myöten mieliala voi laskea. Myös evoluution kannalta kielteisten tunteiden tarkka havaitseminen on selviytymismekanismi.

– Kehoon voi tulla myös kolotuksia, jännityksiä ja raskasta energiaa. Koska myös myönteiset tunteet tarttuvat, onkin hyvä hakeutua tilanteisiin, joissa ilmapiiri tuntuu hyvältä ja rennolta.

Miten sitten voisi tietää, ovatko tunteet pohjimmiltaan lähtöisin jostakin muualta kuin itsestä?

– Ehkä parhaiten siitä, että jossain tilanteessa oma tunnetila yhtäkkiä muuttuu eikä löydä mitään syytä itsestään. On ollut esimerkiksi tosi kevyt, rento fiilis ja jossakin seurassa tunnetila voi muuttua todella paljon, Heiskanen sanoo.

Tämä vaatii Heiskasen mukaan kuitenkin itsetutkiskelua. Kyseessä voi hyvin olla myös jokin oma tiedostamaton tunnereaktio.

– Helposti nämä myös sekoittuvat. Jonkun toisen vihaisuus voi osua minun keskeneräiseen vihamielisyyteeni. Se nousee pintaan ja siitä tulee tuplavaikutus.

  • Tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Opettele pysymään tietoisesti läsnä omassa kehossa ja opettele aistimaan omat tunteet, kehon tuntemukset ja ajatukset. Kun olet läsnä kehossasi, muiden tunteet eivät tule niin helposti läpi ja huomaat helpommin, tulevatko tunteet jostakin ulkopuolelta.

  • Omat tunnetaidot ja itsetuntemus. Opettele tunnistamaan omia tunteita ja käsittelemään ja purkamaan niitä. Silloin tunteet ovat virtaavia, eikä sisälläsi ole esimerkiksi suuria vihamöykkyjä. Saatat aistia tunnetiloja, mutta ne eivät tartu sinuun helposti.

  • Henkinen hyvinvointi ja stressinsäätely. Kun olet henkisesti ja fyysisesti voimissasi etkä ole kovin stressaantunut, olet paremmin vastustuskykyinen ikäville tunteille. Jos olet valmiiksi väsynyt ja ahdistunut, silloin muidenkin vastaavat tunteet kasautuvat samaan ikävään tunnepakettiin.

Lähde: Heli Heiskanen, Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään (2016)