Terveys

Röhnötätkö paikallaan enemmän kuin muut ikäisesi? Tuore tutkimus antaa huolestuttavaa tietoa suomalaisista

Julkaistu:

UKK-instituutti mittasi suomalaisten liikkumista ja paikallaanoloa ensi kertaa objektiivisesti liikemittareilla. Tutkimustuloksista paljastui huolestuttava tieto.
Suomalaiset viettävät valtaosan valveillaoloajastaan paikallaan, joko istuen tai makuulla, paljastaa UKK-instituutin liikuntaraportti. Keskimäärin suomalainen aikuinen istuu tai makaa lähes yhdeksän tuntia päivässä. Paikallaan istuen, maaten tai seisoen suomalaiset viettävät noin 70 prosenttia valveillaoloajastaan. Erityisen paljon paikallaan ovat nuoret, 20–29-vuotiaat aikuiset ja 60–69-vuotiaat.

– Paikallaanolon kokonaismäärä on haitallista, mutta ihan yhtä lailla haitallista on se, jos ollaan pitkiä yhtäjaksoisia aikoja liikkumatta. Paikallaanolon säännöllinen tauottaminen on siis vähintään yhtä tärkeää kuin kokonaismäärän vähentäminen, UKK-instituutin erikoistutkija Pauliina Husu sanoo.

Varmaa tutkimustietoa asiasta ei ole, mutta erikoistutkijan mukaan tällä hetkellä ajatellaan, että ihmisen pitäisi istua tai maata paikallaan enintään 7–8 tuntia valveillaoloajasta. Työpäivän aikana itse kukin voi vaikuttaa myönteisesti omaan terveyteensä nousemalla välillä seisomaan ja jaloittelemalla. Pitkään paikallaan seisominenkaan ei tee hyvää, vaan siihenkin tarvitaan taukoja. Seisomatyössä voi välillä pitää taukoa istumalla, nousemalla päkiöille tai siirtämällä painoa. Liikkumattomuus aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja.

– Kun lihakset ovat passiivisina, verenkierto hidastuu ja aineenvaihdunta heikentyy. Kun lihaksia ei käytetä, ihmiselle voi tulla tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Kun istutaan lysyssä huonossa asennossa, ryhti huononee ja niska- ja hartiaseutu oireilevat. Jos verenkierto ei toimi, jalat turpoavat ja puutuvat helposti, Husu kuvailee.


Istuminen lisääntyy iän myötä

Lapset ja nuoret istuvat tai makaavat paikallaan keskimäärin puolet valveillaoloajastaan, noin seitsemän tuntia ja 27 minuuttia. He liikkuvat vähintään reippaasti vajaat kaksi tuntia päivässä. Nuorimmat istuvat vähiten, mutta istumisen määrä kasvaa tasaisesti iän lisääntyessä. Noin 15 vuoden iässä nuorten liikkuminen ja päivän aikana ottamien askelten määrä romahtavat lähestulkoon aikuisten tasolle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Liikkumisen vähenemiseen on varmasti monia syitä. Yksi on se, että tuon ikäisille tulee paljon liikunnan kanssa kilpailevia kiinnostuksenkohteita.

Vähiten liikkuvilla lapsilla ja nuorilla askelia ei juuri tule koulupäivän jälkeen. Aktiivisimmin liikkuvilla ikätovereilla sen sijaan askelmäärä lisääntyy koulupäivän jälkeen.

Aikuiset ottavat keskimäärin 6800 askelta päivässä. He liikkuvat kevyesti, reippaasti tai rasittavasti noin neljäsosan valveillaoloajastaan. Suositusten mukaan askelia pitäisi kertyä 10 000 päivässä. Lapsille ja nuorille suositeltava määrä on noin 12–13 000 askelta päivässä. Käytännössä suomalaislapset ja -nuoret ottavat keskimäärin 10 000 askelta päivässä.

– Vaikka ei yltäisi lähellekään tavoiteltavaa askelmäärää, kaikki liikkuminen ja kaikki askeleet ovat hyvästä. Siitä ei kannata masentua, jos tavoitteeseen ei yllä. Uusissa liikuntasuosituksissa aletaan korostaa kevyttä liikkumista ja lyhyempienkin kuin kymmenen minuutin liikuntajaksojen merkitystä.

Vain viidennes liikkuu tarpeeksi

Suomalaisista vain noin viidennes täyttää nykyiset kestävyysliikuntasuositukset. Kaikista huonoiten kestävyysliikuntasuositus toteutuu 20–29-vuotiailla miehillä. Terveyskuntotesteissä miehet pärjäsivät kuitenkin naisia paremmin. Aikaisemmissa kyselytutkimuksissa on tullut ilmi, että nuoret aikuiset ja erityisesti miehet harrastavat lihaskuntoliikuntaa vanhempia ikäryhmiä enemmän.

Suositusten mukaan reipasta tai rasittavaa liikuntaa pitäisi kertyä viikossa yhteensä ainakin 2,5 tuntia. Liikunnan pitäisi toistua vähintään kolmena päivänä viikossa ja yhden liikuntakerran tulisi kestää vähintään 10 minuuttia.

Pienillä teoilla arkiliikuntaa voi lisätä helposti esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä työ- tai koulumatkat ja käyttämällä portaita, tutkija vinkkaa.

– Kannattaa miettiä arkeaan ja pohtia, onko siellä sellaisia hetkiä, joihin voisi lisätä liikettä ja jalkeilla oloa. Mitä sellaisia toimintoja on, mitä voi tehdä muuten kuin istuen?

Tuoreessa Liikuntaraportissa suomalaisten fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa mitattiin ensi kertaa objektiivisesti liikemittareilla vuorokauden ympäri.

Ota kantaa

Liikutko tarpeeksi suositusten mukaan?

Kyllä, helposti 55% En lähellekään 45%
Ääniä yhteensä 1658

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt