Terveys

Tulevaisuudessa Alzheimer voidaan ehkä havaita yksinkertaisella silmätutkimuksella

Julkaistu:

Alzheimer
Silmät ovat kuin ikkuna verisuonistoon.
Alzheimerin tauti voidaan kenties jatkossa havaita näppärällä ja kivuttomalla silmänpohjatutkimuksella. Uudelle menetelmälle on kysyntää, sillä nykyiset Alzheimer-testit ovat kalliita ja monimutkaisia. Tautia biologisesti diagnosoitaessa katsotaan muutoksia selkäydinnesteessä sekä ohimolohkossa, jota tutkitaan magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla.

Helsingin ja Oulun yliopistoissa geriatrian professorina ja Hyksissä ylilääkärinä toimiva Timo Strandberg pitää uusia tutkimustuloksia kiinnostavina.

– Olisi aika hieno juttu, jos katsottaisiin vain silmää ja verisuonten tilaa ja voitaisiin diagnosoida selvä Alzheimerin tauti.

– Silmät ovat sielun peili, sanotaan. Ne ovat kuin ikkuna verisuonistoon, ainoa paikka, jossa voi katsoa pieniä verisuonia, hän kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puolilla tutkituista suurentunut Alzheimer-riski

Tutkimuksessa 70-vuotiaiden osanottajien silmät tutkittiin valokerroskuvauksen ja angiografian eli verisuonten varjoainekuvauksen yhdistelmällä. Tutkijat pääsivät tutkimaan paitsi silmän rakenteita myös verisuonia.

– Kyseessä on tietokonepohjainen silmän kerroskuvaus, jossa nähdään tarkkaan verisuonten ja hermojen tila. Ei tee kipeää, Strandberg sanoo.

Tutkimuksen osallistujien Alzheimer-riski tutkittiin myös selkäydintesteillä ja PET-kuvauksella.

Riskiryhmässä olevien silmän verkkokalvon keskikuopassa olevien silmän verkkokalvon keskikuopassa oleva verisuoneton alue havaittiin suuremmaksi ja ohuemmaksi kuin vertailuhenkilöiden. Noin puolilla osallistujista todettiin suurentunut riski sairastua.

Aiemmin vastaavanlaisia muutoksia on havaittu Alzheimeriin menehtyneiden silmissä ja kun Alzheimer-potilaita on vertailtu lievästi muistisairaisiin.

Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin JAMA Ophthalmology -silmätautilehdessä. Osallistujia oli 30.

– Tutkimus oli tietysti aika pieni, mutta sopii ajatukseen, joka minullakin on tästä yhteydestä. Tästä varmaan tehdään jatkossa isom­pia tutkimuksia, Strandberg sanoo.

Nykydiagnoosit ovat harvoin tarkkoja

Merkittävää silmänpohjatutkimuksessa on sen hinta ja vaivattomuus.

– Valtaosa potilaista on vanhoja. On poikkeuksellista, että selkäydinnäytteitä otetaan. Magneettikuvaus kuuluu rutiiniin, mutta se on pitkälti poissulkua, ettei ole aivokasvainta tai muuta.

– Hoito on kuitenkin sama. Diagnoosi on yleensä kliininen: perustuu oireisiin ja taudinkuvaan. Se riittää tällä hetkellä hyvin, kun meillä ei kuitenkaan ole spesifiä hoitoa, että onko se nyt Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen vai sekamuoto.

Alzheimerin tutkimuksessa on meneillään murros.

– Aikaisemmin oli jako, että sinulla on Alzheimerin tauti eli hermovika tai sitten verisuoniperäinen muistisairaus verisuonissa. Nyt nämä ovat aika tavalla menneet yhteen, ja on paljon näkemyksiä, että Alzheimerissa on myös verisuonihäiriöitä. Häiritseekö amyloidiproteiini, jota kertyy, myös verisuonien toimintaa?

– Mikä silmän verisuonissa on asioiden kulku, onko se amyloidi, joka menee pieniin suoniin ja tuhoaa niitä, vai onko siinä muutenkin verisuonivikaa, joka vaikuttaa amyloidikertymään. Hyvin mielenkiintoinen juttu, ja auttaisi Alzheimerin taudin diagnosointia, jos se lähtee tästä paremminkin lentoon.

”Alzheimer on verisuonitauti”

Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, eikä sen perimmäistä syytä tiedetä.

– Perinteinen Alzheimerin tautihan lähtee siitä, että kertyy amyloidiproteiinia aivoihin ja se sitten häiritsee siellä hermosolujen toimintaa, Timo Strandberg selittää.

Hän kertoo, että nykykäsityksen mukaan Alzheimerissa kyse ei ole vain hermosolujen toiminnasta, vaan kyse on myös verisuonten tilasta. Uusi silmänpohjatutkimus tukee teoriaa.

Amyloidien kertymistä ei kyetä vähentämään lääkkeillä. Lääkityksellä voi kuitenkin hidastaa taudin etenemistä ja helpottaa oireita.

Strandberg kertoo, että uuden näkemyksen mukaan vain noin neljänneksessä etenevistä muistisairauksista kyse on ”puhtaasta Alzheimerista”.

Elämäntavoilla on väliä

Hän uskoo, että varhainen diagnoosi voi kannustaa ihmisiä elämäntapamuutokseen, jotta verisuonet pysyvät hyvässä kunnossa.

– Jos joku katsoo silmää ja sanoo, että sulla on alkava Alzheimerin tauti – kaikki eivät välttämättä haluaisi tietää. Voi kuitenkin ajatella, että asioita voi järjestellä.

– On olemassa monia verisuonitautien ehkäisymuotoja. Meidän pitäisi muistaa, että mikä on hyvä sydämelle on hyväksi myös aivoille. Ne ovat samaa tautiperhettä, Strandberg sanoo.


Pian julkaistava yhdysvaltalainen Sprint Mind -tutkimus osoittaa, että verenpaineen hoito auttaa muistisairauksien ehkäisemisessä.

– Ihmiset ei nykyään enää pelkää sydäninfarktia, mutta dementiaahan ne pelkää. Tämä voisi olla parempi kannuste terveellisiin elämäntapoihin. Jos noudatat niitä, et dementoidu – tai riski ainakin pienenee.

Paljon sairastuneita

Muistisairauksiin sairastuu Suomessa noin 14 500 ihmistä vuodessa. Merkittävä osa jää diagnosoimatta.

– Suurin ongelma on, että tukitoimenpiteitä jää silloin tekemättä. Oireenmukaisilla hoidoillakin on merkitystä. Lähinnä toimintakykyä voi pitää yllä. Kun diagnoosi on tarpeessa, se pitäisi voida tehdä, Strandberg sanoo.

Jos tulevaisuudessa tiedossa on amyloidien kertymistä vähentävä lääke, sairauden varhaisella diagnoosilla voidaan helpottaa sairastuneiden elämää paljon.

– Toivottavasti tämä on tulevaisuus.

Tieto kannustaa elintapamuutokseen

Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, eikä sen perimmäistä syytä tiedetä.

– Perinteinen Alzheimerin tautihan lähtee siitä, että kertyy amyloidiproteiinia aivoihin ja se sitten häiritsee siellä hermosolujen toimintaa, Strandberg selittää.

Nykykäsityksen mukaan Alzheimerissa kyse ei ole vain hermosolujen häiriöstä, vaan kyse on myös verisuonten tilasta. Uusi silmänpohjatutkimus tukee teoriaa.

Amyloidien kertymistä ei kyetä vähentämään lääkkeillä. Lääkityksellä voi kuitenkin hidastaa taudin etenemistä ja helpottaa oireita.

Strandberg kertoo, että uuden näkemyksen mukaan vain noin neljänneksessä etenevistä muistisairauksista kyse on ”puhtaasta Alzheimerista”.

Hän uskoo, että varhainen diagnoosi voi kannustaa ihmisiä elämäntapamuutokseen, jotta verisuonet pysyvät hyvässä kunnossa.

– Jos joku katsoo silmää ja sanoo, että sulla on alkava Alzheimerin tauti – kaikki eivät välttämättä haluaisi tietää. Voi kuitenkin ajatella, että asioita voi järjestellä.

– On olemassa monia verisuonitautien ehkäisymuotoja. Mikä on hyvä sydämelle, on hyväksi myös aivoille. Ne ovat samaa tautiperhettä, Strandberg sanoo.

Pian julkaistava yhdysvaltalainen Sprint Mind -tutkimus osoittaa, että verenpaineen hoito auttaa muistisairauksien ehkäisemisessä.

– Ihmiset ei nykyään enää pelkää sydäninfarktia, mutta dementiaahan ne pelkää. Tämä voisi olla kannuste terveellisiin elämäntapoihin.

Melkein 200 000 sairastaa dementiaa

  • Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta.
  • Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joilla tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt.
  • Vuonna 2013 noin 100 000 henkilöä kärsi lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeasta dementiasta.
  • Noin 7 000 työikäisellä on muistisairaus.
  • Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus eli vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä ja Lewyn kappale -sairaudet.
Lähde: Käypä hoito

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt