Terveys

Haiseeko hengitys, vuotavatko ikenet? Se voi olla ensimerkki suussa muhivasta ikävästä sairaudesta

Julkaistu:

Suun terveys
Hammassairaus parodontiitti lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Taudin ensimerkit voivat näkyä jo parikymppisen suussa.
Hampaan kiinnityskudossairaus parodontiitti mielletään usein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaudeksi, mutta ensimerkit taudista voivat ilmaantua jo parikymppisen suuhun.

Parodontiitissa hampaan kiinnityskudos alkaa pikkuhiljaa tuhoutua, kun bakteeriplakki pääsee etenemään ikenen alle. Ienrajaan ja ientaskuun kertyvät bakteerit aloittavat tulehdusketjun, joka hoitamattomana voi lopulta irrottaa hampaan. Parodontiitti lisää myös sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

– Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin 11 prosentilla väestöstä on taipumus sairastua vaikea-asteiseksi etenevään parodontiittiin, joka hoitamattomana voi johtaa useidenkin hampaiden menetykseen, kertoo kliinisen hammashoidon professori Päivi Mäntylä Itä-Suomen yliopistosta.

Vaikeaksi edenneen parodontiitin diagnoosien huippukohta osuu tutkimusten mukaan 38 ikävuoteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jos tämän ikäisenä on kehittynyt vaikea-asteinen parodontiitti, silloin on täytynyt olla jo aika kauan sairas, Mäntylä sanoo.

Merkit näkyvillä jo varhain

Kun ruotsalaistutkimuksessa tarkasteltiin 30–45-vuotiaita vaikeaa parodontiittia sairastavia, nähtiin, että taudin merkit olisivat olleet heillä havaittavissa jo varhain.

– Elämän aikana otettuja röntgenkuvia tutkimalla havaittiin, että parodontiitin ensimerkit olivat olleet näkyvissä keskimäärin 22–28 ikävuoden välimaastossa. Jo silloin hammasta kiinnittävää luuta oli jonkin verran menetetty.

– Aineisto ei ollut kovin suuri, mutta tutkimus on hyvin tehty, ja sen havainnot ovat todennäköisesti pitkälti yleistettävissä Suomeen, Mäntylä sanoo.

Huono hygienia syypäänä

Parodontiitti saa alkunsa useimmiten huonosta suun hygieniasta.

– Ongelma lähtee tyypillisesti liikkeelle siitä, ettei suuta onnistuta puhdistamaan kunnolla. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan parodontiitin taustalla on myös alttius.

Terveessäkin suussa on aina bakteereita, ja normaali bakteeristo on suun puolustuskeino.

– Jos bakteereita saa kaikessa rauhassa kertyä, plakkiin alkaa saostua myös haitallisempia bakteereita.

Tulehtuneesta kudoksesta haitalliset bakteerit alkavat kulkeutua edelleen muualle elimistöön, mikä voi vaikuttaa yleisterveyteen.

– Parodontiitti ei suoraan aiheuta sairauksia mutta sen tiedetään olevan yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvaukseen sekä diabetekseen.

– Nykytutkimuksen mukaan Alzheimerin taudillakin voi olla infektiotausta, ja parodontiitti voisi hyvin olla yksi osatekijänä siinäkin, Mäntylä kertoo.

Pyydä tutkimusta

Mäntylä korostaa, että hampaiden kiinnityskudosten tutkimisen tulisi olla rutiinitoimenpide hammaslääkärissä.

– Aina kun hammaslääkäri tutkii suun, pyydä myös hampaiden kiinnityskudosten tutkimusta.

Parodontiitin hoitaminen kohentaa yleistä terveyttä, ja se myös edesauttaa omien hampaiden säilymistä.

– Asia on noussut paljon tärkeämmäksi nykyään, kun vanhenemme hampaat suussa. Nykyään hampaattomat ovat jo vähemmistönä hoivakodeissa, kun ennen hampaat menetettiin hyvinkin nopeasti.

Tunnista parodontiitti

  • Ensioire on ientulehdus, joka aiheuttaa ikenien punoitusta, turvotusta, arkuutta ja verenvuotoa hampaita harjatessa.
  • Parodontiitti voi aiheuttaa pahaa makua, pahanhajuista hengitystä ja joskus märkävuotoa ientaskuista.
  • Syvät ientaskut, hammasvälien suureneminen ja hampaiden heiluminen osoittavat sairauden edenneen jo pitkälle.
  • Parodontiitti ei yleensä aiheuta kipua, ja siksi se voi huomaamatta edetä pitkällekin.
  • Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat tärkeitä sairauden huomaamiseksi.
Lähde: Hammaslääkäriliitto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt