Helsingin Uutiset: Liika vedenjuonti vienyt ihmisiä joka viikko vastaanotolle, voi olla vaarallista - lääkäri kertoo, mikä määrä riittää helteellä

Julkaistu:

Vedenjuonti
Kesähelteellä muistutellaan jatkuvasti riittävästä vedenjuonnista. Liika juominen voi kuitenkin olla jopa hengenvaaraksi.
Helteillä on kääntöpuolensa. Helsingin uutiset nosti aiemmin tänään esille vesimyrkytykset, joista kärsiviä saapuu nyt lehden mukaan lääkärin vastaanotolle viikottain.

Jos vesimyrkytykseen sairastuu, elimistöön kertyy vettä liian paljon. Toisin sanoen vettä on nautittu liikaa.

Tällöin elimistön nesteet laimenevat, jolloin natriumpitoisuus laskee alle normaalin.

Vaikea tunnistaa

Lievän myrkytyksen oireita voivat olla myös väsymys, päänsärky tai suonenvedot, Helsingin uutisten jutussa kuvaillaan.

Tämä tekee taudin toteamisesta vaikeaa, sillä oireet ovat hyvin yleisiä ja liittyvät myös nestehukkaan.

– Vaikeat tapaukset ovat jopa hengenvaarallisia. Minulla ei ole antaa tarkkaa tilastoja siitä, kuinka monta kuolemaa vesimyrkytys vuosittain aiheuttaa, mutta kyllä sitäkin tapahtuu, Peijaksen sairaalan osastonylilääkäri Mikko Holmberg kuvailee artikkelissa.

Riskiryhmiä ovat etenkin kuumassa työtä tekevät sekä pienet lapset, mutta myös iäkkäät ihmiset.

– Iäkkäillä nestetasapainon säätely, janon tunne ja ruokahalu ovat usein heikentyneet, mikä nostaa sekä kuivuman että vesimyrkytyksen riskiä, Mikko Holmberg mainitsee Ilta-Sanomille.

1-2 litraa vuorokaudessa

Kuinka paljon sitä vettä sitten uskaltaa juoda?

– Aikuisen ihmisen nesteentarve on keskimäärin kaksi litraa vuorokaudessa, mutta tämä voi poiketa yksilöllisesti paljonkin. Tähän vaikuttavat koko sekä tietyt sairaudet, esimerkiksi munuaisten tai sydämen vajaatoiminta, joista hoitava lääkäri antaa aina tarkemmat ohjeet, Holmberg sanoo.

Helteisenäkään päivänä hikoilu ei lisää nesteen tarvetta suunnattomasti.

– Harvoin yli litran lisänesteytykset päivässä ovat tarpeen, ellei hikoilu ole todella runsasta esimerkiksi fyysisen työn tai intensiivisen ja pitkäkestoisen liikunnan vuoksi.

Vettä poistuu hikoilun kautta sen verran kuin elimistön viilennykselle on tarpeen. Ylimääräinen vesi erittyy virtsaan, mihin tarvitaan jonkin verran suolaa.

– Jos ravinnossa ei ole riittävää määrää suolaa suhteessa eritettävään vesimäärään, vesi jää elimistöön ja voi aiheuttaa ongelmia, Holmberg kertoo.

Luota janon tunteeseen

Tarvittava suolamäärä ei ole kuitenkaan suuri, vaan sen saa helposti normaalista ruuasta.

Holmbergin mukaan nuoret ja perusterveet pystyvät erittämään melko suuriakin vesiylimääriä, jos muistaa syödä normaalisti.

– Heillä janon tunne ohjaa yleensä riittävästi lisänesteytyksen tarvetta. Intensiivisen liikunnan aikana kannattaa ottaa kuitenkin pieniä määriä, esimerkiksi kaksi desilitraa tunnissa nestettä hikoilun runsauden vuoksi, lääkäri opastaa.

Myös virtsan määrä ja ulkonäkö voivat toimia viitteenä nestetasapainosta.

– Jos virtsaa erittyy normaalisti ja se on vaaleaa, on nesteen saanti yleensä riittävää.

Suuria poikkeamia normaalista nesteen saannista on joka tapauksesta parasta välttää. On myös hyvä muistaa, että vesimyrkytykseen voi sairastua, vaikkei joisi pisaraakaan vettä.

– Alkoholi ei suoraan aiheuta vesimyrkytystä, mutta vesipitoisia alkoholijuomia, tyypillisesti olutta, nautitaan usein ylenpalttisia määriä, useita litroja, ja syöminen unohtuu.

Lähde: Duodecim

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt