Sami joi kolme olutta ja painui petiin – kuva kertoo: Näin valtava vaikutus tissuttelulla oli uneen ja palautumiseen

Suomalainen tutkimus osoittaa, että jo yksi annos alkoholia heikentää elimistön palautumiskykyä yöunen aikana.

8.7.2018 6:20

Ensin kuuluu tshh, sitten kuuluu ahh. Oluen korkkaaminen työpäivän jälkeen voi tuntua helpottavalta raskaan työpäivän jälkeen. Mutta hetken helpotuksella on ikävä kääntöpuoli.

Vaikka alkoholi tuntuu rentouttavan, se ruokkii päivän mittaan kertynyttä stressijyskettä elimistössä, kertoo suomalaistutkimus. Rentouttamisen sijaan alkoholi pikemminkin vain puuduttaa. Syvällä kuoren sisällä stressi sykkii yhä.

Tampereen teknillisen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Nokia Technologiesin, Työterveyslaitoksen ja hyvinvointiteknologiayritys Firstbeat Technologiesin yhdessä totetuttamassa tutkimuksessa havaittiin, että jo yksi annos alkoholia saattaa haitata tuntuvasti yöunen aikana tapahtuvaa palautumista. Useampi tuopillinen illalla vie jo kolmasosan palauttavasta unesta ensimmäisen kolmen unitunnin aikana.

Vaikka hyväkuntoinen ihminen palautuu vähemmän liikunnallista yksilöä paremmin, alkoholi ei katso penkkipunnerrusennätystä saati sukupuolta. Mitä enemmän alkoholia nauttii sitä enemmän aiheuttaa stressiä elimistölle.

Tutkimus perustuu sykevälivaihtelumittauksiin. Sykevälivaihtelun mittaamisella voidaan tutkia ihmisen tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa ja katsoa, milloin elimistö on stressitilassa ja milloin se palautuu.

Ensimmäinen alkoholiannos ei välttämättä tunnu vielä missään, mutta sen päälle otetut annokset kyllä.

– Ensimmäisen annoksen jälkeen alkoholin vaikutus tuntuu voimistuvan merkittävästi, Firstbeatin fysiologisen tutkimuksen johtaja Tero Myllymäki sanoo.

Yksi poikkeus kuitenkin muistuu mieleen. Myllymäki kertoo heillä 15 vuotta työskennelleen asiantuntijan maininneen yhdestä Firstbeatin mittaukseen osallistuneesta henkilöstä, jolla hyvinvointianalyysin tulokset olivat päinvastaisia kuin tuoreessa tutkimuksessa: alkoholin nauttiminen edisti palautumista.

Mieleen muistuu välittömästi Uuno Turhapuron aisapari Sörsselssön, joka Uuno Turhapuro menettää muistinsa -elokuvassa lyö päänsä ja sairastuu, minkä seurauksena hän joutuu juomaan alkoholia pysyäkseen selvänä.

– Voisikohan olla, että hän on tehnyt meillä hyvinvointianalyysin, Myllymäki nauraa.

Vakavasti ottaen: tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat sitä käsitystä, että alkoholilla ei hirveästi hyviä terveysvaikutuksia ole.

– Kun ottaa asiantuntijan kokemuksessa huomioon, miten monta mittausta 15 vuodelle mahtuu, niin olutta ei voi kovin monelle suositella palautusjuomaksi, Myllymäki toteaa.

– On puhuttu alkoholin tuovan pitkän päälle terveyshyötyjäkin, mutta epidemiologitkin alkavat olla yksimielisiä, että hyödyt ja haitat lasketaan niin pienilläkään annoksilla ei päästä hyötyjen puolelle, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen professori Urho Kujala.

Toimittaja testasi Firstbeatin sykevälivaihteluun perustuvaa hyvinvointianalyysia. Yksi päivä oli alkoholiton, seuraavana iltana toimittaja joi yhden tuopin keskiolutta, ja seuraavana iltana kaksi tuopillista keskiolutta. Graafi näyttää, mitä palautumiselle kävi.

Firstbeat on vuonna 2002 perustettu hyvinvointiteknologiayritys. Sen vuosien mittaan teettämät hyvinvointianalyysimittaukset toimivat tutkimuksen aineistona. Hyvinvointianalyysissä mitataan ja analysoidaan sydämen sykevälivaihtelua esimerkiksi kolmen vuorokauden ajan.

Mittausjakson aikana asiakas käyttää Firstbeatin elektrodipohjaista sykemittaria, joka mittaa tehokkaasti sykettä ja liikettä. Koska sydämen sykevälivaihtelun tarkastelussa puhutaan millisekuntien mittaamisesta, laitteen pitää olla tarkka.

Tutkimuksen aineistoon valikoituivat ne mittaukset vuosilta 2007–2015, joissa asiakas oli pitänyt yhden alkoholittoman päivän ja yhden, jonka aikana oli nautittu alkoholia. Aineisto anonymisoitiin ennen kuin se annettiin tutkijoille, ettei mittauksia voi yksilöidä.

– Tämä on iso elävän elämän aineisto, jonka kautta päästiin kiinni arjessa tapahtuvaan alkoholin kulutukseen ja sen vaikutuksiin, liikuntalääketieteen professori Urho Kujala sanoo.

Voiko kuitenkaan suoraan sanoa, että alkoholi pilaa herkästi unen? Unen vaiheita mitataan esimerkiksi unipolygrafialla eli PSG:llä, joka rekisteröi sykkeen lisäksi esimerkiksi hengitystä.

Firstbeatin Myllymäki sanoo, että sykevälivaihtelulla mitataan unta toisesta näkökulmasta.

– Sillä ei suoraan näe, mitä aivoissa tapahtuu, vaan ne mittaavat hieman eri asiaa. Esimerkiksi alkuyöstä uni voi näyttää unipolygrafiassa syvemmältä, mutta sykevälivaihtelu kertoo, että elimistö on yhä stressitilassa eikä palaudu, Myllymäki kertoo.

Yöunet ovat lähtökohtaisesti ihmisen parasta aikaa fyysiselle palautumiselle, minkä takia unen rooli korostuu palautumisesta puhuttaessa. Palautumista tapahtuu myös päivisin rentoutuessamme.

– Lähtökohta on kuitenkin se, että suurimman osan yöunesta pitäisi olla palauttavaa. Jos näin ei ole, pitkällä aikavälillä elimistö ylikuormittuu, Kujala toteaa.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että alkoholi heikensi nuorten unenlaatua enemmän kuin vanhempia. Nuoret eivät siis lähtökohtaisesti kestä alkoholia vanhempia paremmin, vaan jopa päinvastoin.

– Nuoremmilla alkoholi heikensi unen laatua jopa iäkkäämpiä enemmän. Tämä osoittaa, etteivät nuoret ole immuuneja alkoholin haitoille – vaan jopa päinvastoin, huomauttaa tutkimuksen tiedotteessa Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Julia Pietilä .

Firstbeatin fysiologisen tutkimuksen johtaja Tero Myllymäki kuitenkin sanoo, että nuoret kuitenkin tuntuvat palautuvan alkoholin vaikutuksista vanhempia nopeammin – kuten yleinen kokemus tuntuu olevan. Hän spekuloi, että nuorten näkyvämmät vaikutukset sykevälivaihtelussa johtuu siitä, että nuorilla on laajempi skaala leposykkeen ja maksimisykkeen välillä

– Iän myötä esimerkiksi maksimisyke laskee. Tämän vuoksi nuorilla alkoholin välittömät vaikutukset voivat näkyä korostetummin kuin vanhemmilla, Myllymäki arvioi.

Suomalaisten alkoholinkulutus keskittyy viikonlopuille. Se tietää usein sitä, että lauantai saattaa olla elimistölle viikon raskain päivä. Keho saattaa olla palautumisen tarpeessa työviikon jäljiltä, mutta perjantaina kulutettu alkoholi saattaa estää palauttavan unen täysin.

Firstbeatin tietokanta kertoo, että heinäkuu on siemailun sesonkiaikaa. Data kertoo myös sen, että elokuu puolestaan on kaikista raskainta aikaa. Lehtien otsikoissa korostuva huoli kesälomalla avatun korkin kiinnilaittamisen vaikeudesta ei tunnu olevan liioiteltua.

Alkoholin nauttiminen välillä ei ole vaarallista, mutta jatkuvana rentoutuskeinona se ei kuitenkaan toimi, vaan tissuttelu vähitellen lisää elimistön ylikuormitusta. Keholle on syytä antaa palauttavaa aikaa, ennen kuin syksyn työt painavat jälleen päälle.

Urho Kujalan mukaan palautumista edesauttavat tutut konstit: liikunta ja harrastukset, jotka auttavat irtautumaan työasioista – sen lisäksi, että pitää välillä taukoa alkoholista.

– Säännöllinen liikunta ja hyvä kehonkoostumus eli alhainen rasvaprosentti ovat isossa roolissa palautumisessa. Liikuntaa harrastavilla pitkän aikavälin stressitasot ovat matalammat, hän sanoo.

Omaa kuntoaan voi kuitenkin kohottaa jo pienillä teoilla. Jo sillä pääsee alkuun, että tekee jotain mikä saa hien virtaamaan.

– Ei ole vain yhtä reseptiä liikkumiseen, vaan liikuntasuorituksen pitää olla omaan kuntotasoon nähden sopiva. Se voi tarkoittaa toiselle vaikka kymmenen minuutin kävelyä, Kujala kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?