Alkoholia ei pidä käyttää unilääkkeenä, sillä uusi suomalaistutkimus paljastaa, että vähäinenkin alkoholimäärä heikentää unen aikaista palautumista.
Tutkimukseen osallistui yli 4 000 naista ja miestä. Mittaukset tehtiin normaalissa arkielämässä.
Tutkimus tehtiin yhteistyönä Tampereen teknillisen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Työterveyslaitoksen, Firstbeat Technologiesin ja Nokia Technologiesin kesken.
Näin tutkittiin
Unta ja palautumista seurattiin sydämen sykevälivaihtelun avulla käyttäen suomalaisen hyvinvointiteknologiayritys Firstbeatin Hyvinvointianalyysia.
Nuorilla alkoholi heikensi palautumista jopa enemmän kuin iäkkäämmillä koehenkilöillä. Tuloksissa ei ollut eroa miesten tai naisten välillä, eikä fyysisesti aktiivisten tai passiivisten välillä.
Moni suomalainen saattaa juoda alkoholia rentoutuakseen päivän rasituksista. Tuore suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, ettei niin välttämättä kannattaisi tehdä.
Keskeinen tulos: Vähäinenkin alkoholin määrä heikentää unen laatua
Tehdyn tutkimuksen perusteella vähäinenkin alkoholin määrä heikentää unen laatua ja elimistön palautumista.
– Tutkimus osoittaa, että alkoholilla on selkeä heikentävä vaikutus sydämen sykevälivaihteluun perustuvalla menetelmällä mitattuun kehon palautumiseen yön aikana, liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta kertoo Ilta-Sanomille.
– Mitä enemmän alkoholia nautitaan, sitä voimakkaampi stressitekijä se on keholle. Jo yhden alkoholiannoksen nauttiminen iltaisin vähensi palauttavan unen määrää, hän kertoo.
Ei eroja miesten ja naisten välillä
Tuloksissa ei ollut eroja miesten ja naisten tai fyysisesti aktiivisten tai passiivisten välillä, eli hyvä kunto ei näytä suojelevan alkoholin vaikutukselta. Alkoholi heikensi unen laatua selvästi kaikenikäisillä, mutta hieman yllättäen nuorilla vaikutus oli vielä voimakkaampi kuin vanhemmilla koehenkilöillä. Myös niihin, joilla sydämen syke oli nukkuessa matalampi, alkoholi vaikutti voimakkaammin kuin niihin, joilla syke oli korkeampi.
– Nuoremmilla alkoholi heikensi unen laatua jopa iäkkäämpiä enemmän. Tämä osoittaa, etteivät nuoret ole immuuneja alkoholin haitoille – vaan jopa päinvastoin, tutkija Julia Pietilä Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo tutkimuksen tiedotteessa.
Sykevälivaihtelu kertoo palautumisesta
Firstbeatin Hyvinvointianalyysi mittaa ja analysoi sydämen sykevälivaihtelua. Sydämen sykevälivaihtelun avulla voidaan mitata epäsuorasti autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa.
Tämä taas mahdollistaa elintoimintoja kiihdyttävän sympaattisen ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston toiminnan analysoinnin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Firstbeatin tietokantaa. Yli 42 000 henkilöltä seulottiin vähintään kaksi mitattua yötä, joista toisena iltana henkilö ei ollut nauttinut alkoholia ja toisena oli. Lopullinen aineisto koostui yhteensä 4 098 henkilön normaalista arkielämästä. Mittaukset tehtiin vuosina 2007–2015 ja koehenkilöt olivat 18–65-vuotiaita.
Näitä määriä seurattiin
Kun tarkasteltiin kolmea ensimmäistä nukkumistuntia, elimistön fysiologinen palautuminen väheni 9 % vähäisen alkoholimäärän jälkeen, 24 % kohtuullisen alkoholimäärän jälkeen ja peräti 39 % runsaan alkoholimäärän jälkeen.
Kulutusta arvioitiin alkoholin määränä (g) suhteessa henkilön painoon (kg). Keskivertokoehenkilöllä vähäinen kulutus tarkoitti 1–2 annosta, kohtuullinen 2–6 annosta ja runsas yli 6 annosta.
Esimerkiksi 80-kiloisella henkilöllä 5 alkoholiannosta vähensi palauttavan unen määrää keskimäärin 45 minuuttia yön kolmen ensimmäisen tunnin aikana.
