Maailman terveysjärjestö (WHO) on ottanut asiakseen hankkiutua eroon epäterveellisistä transrasvoista.
Järjestön mukaan keinotekoisten transrasvojen aiheuttamien sydän- ja verisuonisairauksien arvioidaan johtavan jopa 500 000 kuolemaan vuosittain koko maailmassa.
– Transrasvojen jättäminen on avain terveyden edistämiseen ja ihmiselämän suojelemiseen, WHO:n tiedotteessa todetaan.
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan runsaasti transrasvahappoja sisältävä ruokavalio saattaa heikentää myös muistin toimintaa.
Teollinen uppopaistamiseen tarkoitettu rasva sisältää paljon transrasvoja.
Kiellettiin ensimmäisenä Tanskassa
Keinotekoisia transrasvoja löytyy muun muassa uppopaistetuista ruoista, kuten ranskalaisista perunoista. WHO:n tavoite on kitkeä transrasvat maailmasta viidessä vuodessa.
WHO:n mukaan transrasvoista eroon pääseminen olisi erityisen tärkeää matala- ja keskituloisissa maissa, joissa tuotevalvonta on heikompaa.
Transrasvat on kielletty jo joissain maissa, kuten Tanskassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Islannissa. Suomi ei kuulu näiden maiden joukkoon.
Tyydyttyneet rasvat vaarallisempia
Suomessa asiantuntijat eivät ole pitäneet transrasvoja sellaisena terveysvaarana, että niiden määrää pitäisi rajoittaa kansallisin säädöksin. Eviran mukaan tyydyttyneet rasvahapot ovat suomalaisille suurempi uhka.
Ravitsemussuositusten mukaan kovien rasvojen saannin ei tulisi ylittää 10 prosenttia kokonaisenergiansaannista, mutta THL:n Finravinto-tutkimuksen (2002) mukaan suomalaisten keskimääräinen kovien rasvojen saanti on 14,5 prosenttia. Siitä tyydyttyneiden rasvahappojen osuus oli 14 prosenttia ja transrasvahappojen ainoastaan 0,5 prosenttia.
Pohjoismaisessa vertailussa transrasvahappojen saantimme on alhaisin kaikista.
– Ruokavaliomme ongelma rasvojen suhteen eivät siis ole transrasvahapot, vaan edelleenkin tyydyttyneiden rasvahappojen suositusta suurempi määrä, Evira kirjoittaa verkkosivuillaan.
Joissakin popcorneissa voi olla pieniä määriä transrasvoja.
Jos ranskalaisten valmistuksessa on käytetty teollista uppopaistorasvaa, niissä on todennäköisesti transrasvaa.
Transrasvoja löytyy monista tuotteista
Transrasvoja syntyy joko kasvirasvojen teollisessa kovettamisessa tai luontaisesti. Ranskalaisten perunoiden lisäksi teollisia transrasvoja on muun muassa pikaruuassa, perunalastuissa ja leivonnaisissa. Luontaisesti transrasvoja löytyy maidosta sekä naudanlihasta.
Pehmeiden margariinien valmistuksessa transrasvahappoja ei muodostu, vaikka niin usein luullaan. Suomessa margariinin valmistusprosessia muokattiin kasviöljyjen kovettamisen osalta jo 1990-luvulla, kun transrasvojen vaarat nousivat puheenaiheeksi.
Suomalaisissa elintarvikkeissa pieniä määriä on esimerkiksi mikropopcorneissa, täytekekseissä sekä joissain valmistaikinoissa ja -karjalanpiirakoissa. Ulkomailta tuotavissa tuotteissa niitä on enemmän.
WHO:n mukaan valmistajat suosivat transrasvoja siitä syystä, että ne parantavat elintarvikkeiden säilyvyyttä ja makua.
– Terveellisempiäkin vaihtoehtoja on, eikä niiden tarvitse vaikuttaa ruuan makuun tai hintaan, WHO lupaa.
Asiasta uutisoi Suomessa ensin MTV.Lähteet: WHO, Evira