Terveys

Jutan, 28, melanooma oli ”susiruma luomi päänahassa” – sai avun uudesta lääkkeestä

Julkaistu:

Syöpätutkimus
Ilman kunnon rahoitusta syöpätutkimus voi Suomessa taantua.
– Susiruma luomi päänahassa. Kun sitä tökki harjalla, se alkoi vuotaa. Menin työterveyslääkärille ja pyysin, että se otettaisiin pois. Lääkäri rapsutti luomen ja tuumasi, että kohouma on hyvälaatuinen rasvaluomi. Mutta luomi kasvoi takaisin. Sitten sain lähetteen ihotautilääkärille. Luomi olikin pahanlaatuinen melanooma. Välittömästi minuun iski pelko siitä, että syöpä: kuolen kohta, kertoo 28-vuotias Jutta.

Syövän löytymisestä on nyt kolmisen vuotta. Vuosien varrella Jutan kehosta on löytynyt useita etäpesäkkeitä, muun muassa rinnoista ja maksasta. Sädehoito, leikkaukset, interferonit – monet hoitomuodot ovat tulleet tutuiksi.

Viime vuonna Juttaa hoitavat lääkärit ehdottivat, että Jutta osallistuisi uuteen lääketutkimukseen. Hän saisi siinä uuden polven immunoterapialääkettä yhdistettynä tutkimus- tai lumelääkkeeseen. Yhä käynnissä olevalla tutkimuksella on määrä selvittää, vahvistaako tutkimuslääke jo käytössä olevaa lääkettä.

– Sain hyvän vasteen, mutta myös haittoja. Lisämunuaiseni eivät tuota kortisolia ja minulle tuli kilpirauhasen vajaatoiminta sekä silmän värikalvon tulehdus. Kun hoito lopetetaan, nähdään, poistuvatko myös haitat, Jutta kertoo, mutta vakuuttaa olevansa optimistinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hoito näyttää tehonneen.

Mallimaasta ahdinkoon?

Suomi on ollut monella tapaa syöpätutkimuksen mallimaa: perustutkimus on huippuluokkaa, julkaisujen määrä suuri ja ansioituneita tutkijoitakin riittää.

Julkinen tutkimusrahoitus on kuitenkin viimeisen seitsemän vuoden aikana vähentynyt. Syöpäjärjestöjen teettämän tuoreen haastattelututkimuksen mukaan syöpätutkijoiden rahoitus on entistä riippuvaisempaa säätiörahoituksesta ja monella tutkijalla on huoli oman työn jatkumisesta.

– Kyselyssä mukana olleiden sadan tutkijan saamasta rahoituksesta enin osa eli 40 prosenttia tuli säätiöiltä. Syöpäsäätiön osuus oli yksi viidesosa. Hyvä uutinen on, että Syöpäsäätiö on vuosi vuodelta pystynyt kasvattamaan myönnettyjen apurahojen kokonaissummaa. Lisäksi yhä useampi apuraha on kaksi- tai kolmivuotinen, sanoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Karjalaisen mukaan suurin ongelma on valtion terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen osoitetun määrärahan romahtaminen.

– Nykyinen ja edellinen hallitus on leikannut tukea alun perin 70 miljoonasta eurosta tämän vuoden 21 miljoonaan euroon. Hallitus olisi halunnut tämän vuoden summan olevan 15 miljoonaa euroa, mutta eduskunta nosti summan 21 miljoonaan euroon valtiovarainvaliokunnan esityksestä.

Toinen ongelma on Karjalaisen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen ylimääräiset leikkaukset, jotka ovat vaarantaneet niiden edellytykset tehdä korkeatasoista tutkimusta.

Syöpätutkijoiden tärkeimpiä rahoituslähteitä ovat säätiöiden lisäksi olleet Suomen Akatemia, yliopistosairaaloiden valtionrahoitus, yliopiston perusrahoitus sekä EU-rahoitus. Rahoitus ei riitä läheskään kaikille, mikä saa nuoria tutkijoita myös lähtemään ulkomaille.

– Ilman kunnon rahoitusta syöpätutkimus voi Suomessa taantua ja tutkimusten tuottama hyöty tulee meille myöhemmin. Aktiivisella tutkimuksella tuotamme itse uusia innovaatioita, mutta myös parannamme kykyämme hyödyntää muualla tehtyä tutkimusta viivytyksettä.


Lisää kliinisiä tutkimuksia

Miten yhä useampi potilas voisi hyötyä syöpätutkimuksista ja uusista hoidosta? Se onkin varsinainen tuhannen taalan kysymys, ainakin jos asiaa tiedustelee tutkimusjohtaja Juha Klefströmiltä. Hän muistuttaa, että kyse ei ole vain rahoituksen määrästä. Jotain olisi syytä tehdä myös sille, miten rahoja käytetään.

– Tästä pitäisi puhua julkisellakin tasolla. Briteissä joka viides syöpäpotilas on mukana lääkekokeessa, meillä ei päästä edes kymmenen prosenttiin. Suurin osa ei siis pääse kokeilemaan uusimpia hoitoja, kuten immunoterapiaa, josta on tullut huimia tuloksia.

Immunoterapialla tarkoitetaan hoitoja, jotka ohjaavat elimistön omaa puolustusjärjestelmää taistelemaan syöpäsoluja vastaan.

Klefströmin tutkimusryhmä Helsingin Biomedicumissa on jo vuosia kehittänyt uutta rintasyövän hoitomuotoa, muun muassa kokeilemalla lääkkeitä suoraan potilaan syöpänäytteestä kasvatettuun rintasyöpäkudokseen. Nyt päämääränä on kliininen koe. Tavoitteeseen pääseminen ei ole kuitenkaan helppoa. Kliinisten kokeiden määrä on jatkuvasti vähentynyt Suomessa, vaikka testattavia lääkkeitä ja hoitomuotoja on enemmän tarjolla kuin koskaan aiemmin.

Klefströmin mukaan tutkijoiden pitäisi tehtailla julkaisujen lisäksi myös kliinisiä tutkimuksia.

– Tätä varten tutkijan ja syöpälääkärin pitäisi kohdata nykyistä paremmin. Nyt tutkijat kiirehtivät tehtailemaan julkaisuja julkaisujen perään ja lääkärit työskentelevät omassa siilossaan. Tieto ja ideat eivät liiku.

Toiseksi, vaikka tutkijasta lähtöisin oleva hoitoidea olisi valmiina, kliinisten kokeiden käynnistäminen on raskas prosessi: rahoitus, suunnittelu, tutkimuksen hyväksyttäminen viranomaisilla.

Ketterämpää menoa

Suuri osa kliinisistä tutkimuksista on satunnaistettuja eli niissä on mukana satoja, myöhemmin jopa tuhansia potilaita. Sairaalalle se tarkoittaa isoa työmäärää ja lääkeyhtiölle isoa riskiä. Mitä jos tutkimus ei onnistukaan? Valtaosa lääkkeistä ei koskaan pääse myyntiin.

Entäs jos tutkimuksista tehtäisiinkin ketterämpiä? Vaikka niin, että uutta lääkettä testattaisiin ensin pienemmällä joukolla? Tämä on yksi Klefströmin mielessä oleva ratkaisu.

– Ideana olisi ensin tarkkaan valita pieni määrä potilaita, jotka saattaisivat hyötyä lääkkeestä. Sitten voitaisiin edetä portaittain. Jos vaikka yksi viidestä näyttäisi saavan hyödyn lääkehoidosta, potilaiden määrää voisi lisätä vähitellen. Jos taas biomarkkerihypoteesi ei vaikuttaisi olevan kohdallaan, mentäisiin takaisin laboratorioon.

Kun signaalit olisivat selvät, laajempi tutkimus olisi biomarkkeriin perustuva eikä ainakaan täysin satunnaistettu.

Sairaaloiden puolestaan olisi Klefströmin mielestä syytä luoda parempia puitteita tutkijoiden hoitoideoiden toteuttamiselle.

– HYKS Syöpäkeskus on panostanut tähän oikealla tavalla, mutta silta laboratoriosta sairaalaan on vieläkin liian hatara.

Syöpäjärjestöt taas pystyvät apurahoilla auttamaan tutkijoita vaikeiden vaiheiden ylitse heidän matkallaan kohti kliinistä tutkimusta.

Kallista lystiä

Uusimpien syöpähoitojen hintalappu on muhkea. Yksi immunoterapeuttinen ruiske voi olla jopa liki puolen miljoonan euron arvoinen. Klefströmin mukaan hinta laskenee myöhemmin, mutta on utopiaa ajatella, että aivan uusimpia hoitoja voitaisiin kustantaa veronmaksajien rahoilla.

– Kela ei pysty kustantamaan lääkkeitä, joiden hinta on satoja tuhansia euroja per hoito, hän sanoo.

On pysähdyttävä miettimään, miten syöpäpotilaita voisi auttaa entistä paremmin.

– Jokainen hyvin tehtailtu tutkijalähtöinen kliininen tutkimus maksattaa lääkkeet lääkeyhtiöllä eikä veronmaksajilla tai syöpäpotilailla.

– Olisi tärkeää, että potilailla on mahdollisuus osallistua hoitokokeisiin, joissa tutkitaan uusia hoitoja käypään hoitoon verrattuna. Osallistuminen on luonnollisesti vapaaehtoista, mutta yleensä se on hyödyllistä, varsinkin tuleville potilaille, sanoo Syöpäsäätiön Karjalainen.

Melanooma on yksi hyvä esimerkki uusien hoitojen tehosta ja tarpeellisuudesta.

– Immunoterapia on huomattavasti parantanut edenneen melanooman ennustetta ja hoitomahdollisuuksia, sanoo syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Micaela Hernberg HYKS Syöpäkeskuksesta.

Uusia etäpesäkkeitä ei toistaiseksi ole Jutasta löytynyt.

– Juuri nyt elämä hymyilee. Olen kiitollinen siitä, että käynnistetty tutkimus oli sellainen, johon juuri minä olin sopiva. Harmi, että uudet hoidot eivät ole kaikkien saatavilla, Jutta sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: Ferrarin päätös sai Kimi Räikkösen kuumenemaan – oma talli vei suomalaiselta palkintosijan Monacossa

    2. 2

      Musiikkifestivaali muuttui julmaksi tragediaksi: kaksi nuorta kuollut, yli 15 viety sairaalaan

    3. 3

      Kuninkaallista pukuloistoa! Kruununprinsessa Maryn herkkä, paljetein koristeltu luomus kerää ylistystä: ”Illan ylellisin asu”

    4. 4

      Rutikuivaa maastoa palaa nyt monessa paikassa: Palomestari muistuttaa ehdottomasta kiellosta – muurattu tulisija ei auta

    5. 5

      Ricciardo voittoon, Räikkönen 4:s, Bottas 5:s – IS seurasi Monacon F1-kisaa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Matkustaja kuvasi raitiovaununkuljettajan toimintaa ajon aikana ja kauhistui – HKL: ”Kuljettaja ei saa tehdä noin”

    2. 2

      Helsinkiläiseen vaatekauppaan on 30 euron pääsymaksu – ”Karsii huvisovittelijat”

    3. 3

      Tähän vastattuaan Riina, 31, olisi voittanut historian suurimman Haluatko miljonääriksi? -potin – Olisitko tiennyt oikean vastauksen?

    4. 4

      Mitä rinnoille käy ilman liivejä? Asiantuntija vastaa

    5. 5

      Mitä kouluvuosista jäi päähän? Testaa, pääsisitkö läpi ala-asteelta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Noora ihmetteli yhtäkkiä ilmestyneitä punaisia näppylöitä – lääkäri tunnisti yleisen vaivan heti

    2. 2

      Morsiamen äidin pöyristyttävä käytös järkytti hääväkeä: ”En ole eläessäni hävennyt niin paljon”

    3. 3

      Entinen Playboy-malli päätyi järkyttävään tekoon: hyppäsi pilvenpiirtäjästä pienen poikansa kanssa

    4. 4

      Suvin postiluukusta kolahti tyly heippalappu: ”WC:n hanaa ei saa käyttää kello 21–08”

    5. 5

      Meghanin elämä mullistuu täysin häiden jälkeen – nämä kaikki arkiset asiat ovat häneltä nyt jatkossa kiellettyjä

    6. Näytä lisää