Joka neljäs nukkuu liian vähän – univajeella on 21 karua vaikutusta terveyteen, painoon ja mielialaan

Riittävää uni on silloin, kun heräät aamulla virkeänä ja jaksat iltaan saakka virkeänä ilman päiväunia.

Liian vähän nukkuvien määrä on noussut vuodesta 2011, jolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutki asiaa edellisen kerran.

Joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen kokee saavansa liian vähän unta, kertoo huhtikuussa julkaistu FinTerveys 2017 -tutkimus. Liian vähän nukkuvien määrä on noussut vuodesta 2011, jolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutki asiaa edellisen kerran.

Vaikka suurin osa suomalaisista aikuisista nukkuukin hyvin, erilaiset uniongelmat ovat kuitenkin yleisiä.

Unen voi päätellä olevan riittävää silloin, kun herää aamulla virkeänä ja jaksaa iltaan saakka virkeänä ilman päiväunia.

– Keskimäärin aikuinen ihminen tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä. Unentarve on kuitenkin yksilöllinen: 40-vuotias henkilö saattaa pärjätä hyvin kuuden tunnin unilla, mutta toinen samanikäinen voikin tarvita unta yhdeksän tuntia joka yö, kertoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Univajeen sietäminenkin on yksilöllistä. Sen vaikutuksen määrittää henkilön luontainen unentarve.

– Jos lyhytunisen, 5–6 tuntia yössä nukkuvan henkilön unesta nipistetään puoli tuntia, se ei välttämättä tunnu paljolta, mutta se on paljon suhteutettuna unen luontaiseen pituuteen. Vastaavasti yhdeksän tuntia nukkuvan unesta puolen tunnin nipistys ei vaikuta yhtä paljon.

Päiväunet auttavat kaikkia, jotka ovat nukkuneet edeltävänä yönä huonosti tai liian vähän.

– 10–20 minuutin päiväunet aikaisin iltapäivästä eli 12–15 välillä auttavat parhaiten, eivätkä vielä syö seuraavan yön unta, Partonen sanoo.

Työikäisten univaje kertyy arkiöinä

Työikäisille univaje kertyy helposti arkiöinä. Jos unet jäävät lyhyiksi joka yö, univaje voi kasvaa viikon aikana hyvinkin suureksi, eikä univelkoja välttämättä saa kuitattua pois viikonlopun aikana nukuttavilla ylipitkillä unilla.

– Pidempi lomajakso näyttää usein selkeästi oman unentarpeen. Lomalla moni saattaa nukkua pari ensimmäistä yötä hyvinkin pitkään. Kun lomalla saat valita nukkumaanmeno- ja heräämisaikasi, silloin näet, kuinka paljon unta on sinulle riittävästi. Samalla selviää se, oletko aamu- vai iltavirkku.

Jos unettomuusaika jatkuu parikin viikkoa, ja ihminen haluaisi nukkua, mutta ei pysty, puhutaan unettomuushäiriöstä. Unettomuushäiriöön voi päätyä myös itseaiheutetun univajeen kautta, eli aluksi henkilö ei mene nukkumaan ajoissa ja siksi ei saa unta riittävästi. Kun tilanne pitkittyy, käykin niin, että henkilö ei pystykään nukkumaan vaikka haluaisi.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Usein pitkään jatkuneen unettomuuden taustalla on kielteinen elämäntilanne, elämänmuutos, masennusta, ahdistuneisuutta tai päihdehäiriöitä.

– Jos unenpuute alkaa vaivata lukuisin oirein, pitäisi selvittää oma unen tarve ja arvostaa sitä niin, että raivaa kalenteria kevyemmäksi erityisesti illasta, Partonen suosittaa.

21 oiretta liian vähästä unesta...

…kun takana on yksi huonosti nukuttu yö:

1. Väsymys iskee

Väsymys on tavallisin univajeen seuraus, josta ihminen itsekin huomaa, että ei ole saanut tarpeeksi unta.

2. Toimintakyky heikkenee

Keskittymiskyky ja asioiden muistaminen on heikompaa. Muistista on vaikeampi palauttaa asioita mieleen.

3. Virheet lisääntyvät

Huomiokyky, tarkkaavaisuus ja reaktiokyky heikkenevät ja ihminen on alttiimpi tekemään virheitä erityisesti tarkkuutta vaativissa töissä.

4. Tapaturma-alttius kasvaa

Myös alttius tapaturmille ja onnettomuuksille esimerkiksi liikenteessä kasvaa unenpuutteen myötä.

5. Mieliala laskee

Väsyneenä on usein tavallista ärtyneempi. Muiden kanssa tulee helpommin riitoja ja väärinymmärryksiä.

…kun takana on viikko huonosti nukuttuja öitä:

6. Aiemmat oireet pahenevat

Väsymys, toimintakyvyn heikkeneminen, virheiden lisääntyminen ja tapaturma-alttius kasvavat entisestään ja haittaavat arkea enemmän. Ärtymys ja riitelyherkkyys kasvavat entisestään.

7. Paino nousee

Nälkä iskee voimakkaammin huonosti nukuttujen öiden jälkeen. Erityisesti iltaisin tulee helposti syötyä liikaa. Usein väsyneenä syö tavallista enemmän erityisesti hiilihydraatteja ja rasvaa. Illalla aineenvaihdunta on jo hidastunut, eikä elimistö pysty hyödyntämään liikoja kaloreita vaan pistää ne talteen. Huonosti nukutun viikon aikana painoa saattaa kertyä kilon verran, vaikka harrastaisikin kevyttä liikuntaa.

8. Toimintatarmo vähenee

Väsyneenä huomaa, että ei esimerkiksi jaksakaan liikkua yhtä paljon tai yhtä reippaasti kuin aikaisemmin. Toimintatarmon vähentymisen huomaa myös itse.

9. Verenpaine nouse

Henkilö ei välttämättä edes huomaa, että hänen verenpaineensa pyrkii väsyneenä nousemaan.

10. Syke nousee

Kun elimistö ei ole saanut tarpeeksi lepoa, sydän alkaa tykyttää kiivaammin, ja syke nousee.

11. Kortisoli nousee

Stressihormoni kortisolin erittyminen alkaa lisääntyä. Tätäkään henkilö ei välttämättä huomaa itse.

12. Sokerin sietokyky heikkenee

Huono nukkuminen heikentää haiman tuottaman insuliinin tehoa.

…kun unenpuute pitkittyy:

13. Aiemmat oireet pahenevat

Kaikki aiemmat oireet pahenevat entisestään.

14. Elimistö joutuu äärirajoille

Huono nukkuminen rasittaa erityisesti sydäntä ja verisuonia. Jos ihmisellä on sydän- tai verisuonitaudin oireita, elimistön rasitus on vielä suurempi.

15. Jopa masennus

Jos unettomuutta ei pysty lieventämään, mieliala voi pysyä huonona tai synkistyä entisestään. Psyykkiset sairaudet, erityisesti masennus, kulkevat käsi kädessä pitkään jatkuneen unenpuutteen kanssa.

16. Ahdistus vaanii

Päivät muuttuvat helposti ahdistaviksi, ja kun yöllä ei saa nukuttua, ahdistuneisuus alkaa kasvaa päivä päivältä.

17. Diabetesoireet uhkaavat

Huono nukkuminen heikentää haiman tuottaman insuliinin tehoa, ja verensokeriarvot pääsevät karkaamaan korkeammalle päivän aikana. Jos verensokeriarvot ovat korkeat pitkään, henkilö on vaarassa sairastua diabetekseen. Unettomuuden lievittäminen ja liikunta näkyisi suotuisana muutoksena verensokeritasapainossa ja painonhallinnassa.

18. Verenpainetauti uhkaa

Jos unen puutteesta joutuu kärsimään kuukausia ja verenpaine pysyy korkealla ilman, että sitä huomataan tai yritetään helpottaa, tilanne voi johtaa verenpainetaudin syntymiseen.

19. Elinikä lyhenee

Lyhentynyt yöuni lisää pitkällä aikavälillä ennenaikaisen kuoleman vaaraa, erityisesti unenpuutteen sydän- ja verenkiertoelimistölle aiheuttaman rasituksen vuoksi.

20. Todellisuudentaju heikkenee

Jos unta ei saa nimeksikään, henkilölle voi tulla useamman vuorokauden valvomisen jälkeen paranoiaa ja hänen todellisuudentajunsa voi heikentyä. Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia.

21. Maanisuus

Jos henkilöllä on taipumusta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, uneton yö voi nostaa mielialan liian korkealle eli maaniseen suuntaan. Siihen tulee puuttua nopeasti unirytmin korjaamisella.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Suomalaisten uniongelmat

  • Kolme neljästä suomalaisesta aikuisesta nukkuu omasta mielestään tarpeeksi.

  • Uniongelmat koskevat Suomessa jopa kolmea miljoonaa aikuista. Ne heikentävät heti hyvinvointia ja murentavat vähitellen toimintakykyä.

  • Naiset nukkuvat vuorokaudessa keskimäärin 7 tuntia 24 minuuttia, miehet 7 tuntia 18 minuuttia.

  • Uniongelmat ilmaantuvat herkästi niin psyykkisen kuin fyysisen terveydentilan muuttuessa.

  • Naiset kärsivät miehiä useammin uniongelmista.

  • Vuodenaikojen vaikutus unen pituuteen on vähentynyt.

Lähde: FinTerveys 2017

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?