Useat saavat vuosittain rutiinitarkastuksessa lääkäriltään tylyn tiedon – väsymys voi paljastua C-hepatiitiksi - Terveys - Ilta-Sanomat

Useat saavat vuosittain rutiinitarkastuksessa lääkäriltään tylyn tiedon – väsymys voi paljastua C-hepatiitiksi

Käytettyjä huumeruiskuja. C-hepatiitti voi välittyä esimerkiksi likaisten ruiskujen välityksellä.

Julkaistu: 12.4.2018 9:00

C-hepatiitti tarttuu yleensä nuorena, noin 20–29 vuoden iässä. Vakavat komplikaatiot voivat kuitenkin ilmetä vasta 45–50 vuoden iässä.

Vuosittain useat henkilöt kokevat yllätyksen saatuaan tiedon C-hepatiittitartunnasta, joka voi olla parikin vuosikymmentä vanha, kertoo A-Klinikka Oy:n johtava lääkäri Kaarlo Simojoki.

– Se saadaankin yleensä nuorena, 20-29 vuoden iässä. Henkilö voi olla aivan erilaisessa elämäntilanteessa kun vakavat komplikaatiot alkavat ilmetä 45-50 vuoden ikäisenä, Simojoki sanoo tiedotteessa.

Tunnetuimmat C-hepatiitin haitat ovat maksakirroosi ja maksasyöpä. Tauti vaikuttaa myös munuaisiin. C-hepatiittiin liittyy useita liitännäissairauksia. Osalla tartunnan saaneista on niin voimakasta väsymystä, että se alentaa merkittävästi elämänlaatua ja hyvinvointia.

Tauti tarttuu ihmisestä toiseen veren, esimerkiksi likaisten neulojen välityksellä. Tartunta on mahdollinen myös suojaamattomassa seksissä. Virusta vastaan ei ole olemassa rokotetta.

Suomessa kroonista C-hepatiittia sairastaa 20 000 ihmistä. Uusia tartuntoja ilmenee vuosittain 1100. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi hävittää C-hepatiitti maapallolta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on saanut valmiiksi kansallisen C-hepatiittistrategian.

Strategian yhtenä painopisteenä on C-hepatiitin ennaltaehkäisy lisäämällä sairaudesta tiedottamista ja päihdekäyttäjien matalan kynnyksen terveysneuvontaa varmistaen puhtaiden neulojen saatavuuden ympäri Suomea.

Kun henkilö on saanut tartunnan, on vasta-ainetestin tulos aina positiivinen. Tulos ei kuitenkaan kerro, jääkö virus krooniseksi vai paraneeko henkilö itsestään.

– Tämän vuoksi kaikilta positiivisen tuloksen saaneilta pitäisi testata verestä viruksen nukleiinihappo (HCV-PCR), jotta tiedetään onko sairaus kroonistunut. Tätä mahdollisuutta ei Suomessa ole ollut tarjolla riittävästi kaikille tartunnan saanneille, Simojoki arvioi.

C-hepatiittistrategian kolmantena tavoitteena on, että kaikille tartunnan saajille, elämäntilanteesta riippumatta, taataan seuranta sekä tarvittava hoito. Simojoen mukaan iso osa tartunnan saaneista on nykyisin kaiken seurannan ulkopuolella ja hoitovelka on arviolta 20 000 henkilöä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?