Diabetesta sairastava Juha söi pizzan päivässä kunnes terveydenhoitajan arvio eliniästä sai havahtumaan

Julkaistu:

Terveys
Terveydenhoitaja antoi pizzalla eläneelle Juha Nurmelalle värisyttävät vaihtoehdot: Jos hän ei muuta elämäntapojaan, diabetes olisi vain pieni murhe, sillä hän kuolisi ennen 50 vuoden ikää.
Juha Nurmela, 40, tunnetaan nykyään kestävyysurheilupiireissä aika kovana menijänä. Takana on erilaisia triathlonsuorituksia, mutta myös yli sata maratonia, joista hän teki viime vuonna 52.

Aina näin ei ole kuitenkaan ollut, päinvastoin.

– Terveydenhuollosta minulle sanottiin, että diabeteksen seuranta-arvot ovat ihan ok, siitä ei olla lainkaan huolissaan. Mutta jos katsotaan, että missä kunnossa olet 50-vuotiaana, niin et todennäköisesti missään, sillä sinulta on henki pois, Nurmela muistelee diabeteshoitajan sanoja.

Terveydenhoitajan mukaan Nurmelan elämäntavat olivat retuperällä: tuurijuoppo, joka vetää tupakkaa hurjia määriä ja syö perhepizzan myöhään joka ilta päivän ainoana ateriana.

Nurmelan mukaan kuormaa kasvatti vielä suuri työmäärä. Hän oli valmistunut vuonna 2003 ja hänen uransa eteni hyvää vauhtia eteenpäin.

– Oli pakko avata silmät ja katsoa risteyksessä joka suuntaan. Terveydenhoitajan mukaan tyypin 1 diabetes, jota sairastan, oli tosi pieni ongelma. Ennen kuin diabeteksen komplikaatiot, munuaiset, silmänpohjat ja hiusverisuonet olisivat ehtineet konkretisoitua ongelmiksi, olisin jo todennäköisesti kuollut sydänkohtaukseen, Nurmela kertaa.


Hurja painonpudotus alkoi

Silmiä avasi myös työ. Nurmela teki tuolloin Helsingin kaupungille ”Kunnossa kaiken ikää” -projektia, jossa kantavana teemana oli, kuinka pääsee terveenä eläkkeelle. Nurmela ei olisi eläkepäiviään niillä elämäntavoilla nähnyt.

Hän painoi reilusti yli 90 kiloa.

– Luonteeni on sellainen, että jos alan jotain tehdä, teen sen sata lasissa. Päätin, että ei tämä voi olla vaikeaa. Kaupungin projekti auttoi. Näin siinä, että nämä ihmiset tekevät elämänmuutoksia – miksi en minäkin?

Nurmela lähti liikkeelle pienin askelin, niin kuin elämäntapamuutokset yleisesti on järkevä tehdä. Ensin edessä oli totaalinen ruokaremontti.

– Varsinaisen ruokaremontin tekeminen ei ollut hankalaa, mutta haaste oli oikeastaan se, että ruuasta tuli minulle polttoainetta ja siinä on riskinä tietynlainen syömishäiriö, kun alkaa tarkkailla jokaista suupalaa.

Samaan aikaan kun Nurmela pani ruokiaan uusiksi, hän alkoi myös liikkua. Hän tajusi heti, että painoa ei hallita liikkumalla vaan sillä, mitä suustaan panee alas.

Paino alkoi pudota hurjaa vauhtia. Kilot karisivat yli 90 kilosta 60 kiloon seitsemässä ja puolessa kuukaudessa.

– Ei se ollut järkevä tahti, ja minusta tulikin alipainoinen. Painoin 61,5 kiloa ja olen kuitenkin 183 senttiä pitkä, Nurmela pohtii.

Ruokaremontissa kasvoi hänen ymmärryksensä siitä, minkälainen rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinin suhteen pitää olla. Ravintopuolikin asettui oikeisiin uomiin.


Löi vetoa maratonin juoksemisesta

Liikunta tuli mukaan pikkuhiljaa. Ensin Nurmela alkoi harrastaa geokätköilyä ja hurahti pitkäksi aikaa muun muassa vaellukseen.

Nykyään Juha Nurmela tunnetaan Suomessa kestävyysurheilupiireissä laajasti – juuri sen vuoksi, että hän on ehdoton monessa asiassa mutta tekee välillä hurjiakin juttuja. Joskus niihin liittyy jopa vedonlyönti.

– Kun löin vetoa ensimmäisestä maratonistani, muiden vedonlyönnin osapuolien piti juoda 24 pulloa keskiolutta samassa ajassa, jossa juoksin maratonin. Onhan se aikamoinen urakka juoda 24 pulloa olutta reiluun neljään tuntiin, Nurmela sanoo.

Nurmela teki maratonistaan vedonlyönnin 2005. Harjoiteltuaan kolme vuotta hän lopulta juoksi matkan. Juokseminen alkoi tulla hänen elämäänsä mukaan entistä vahvemmin. Niinpä yksi juoksua haittaava pahe piti vielä karsia.

Tupakan Nurmela jätti pois vasta 2009. Siihen asti hän poltti päivässä toista askia, jopa enemmän.

– Amerikkalaiset kaverini ovat kutsuneet minua nimellä Chimney – savupiippu, Nurmela kertoo.

–Olin lopettanut tupakoinnin jo 2009, mutta nikotiinipurukumin pureskelun lopetin vasta 2014. Olen siinä mielessä holisti, että kun alan tehdä jotain, niin hurahdan siihen täysin. Niin myös nikotiiniin.

Ja niinhän Nurmela hurahti – entistä voimakkaammin juoksemiseen. Ensimmäisen maratonin jälkeen niitä alkoi tulla lisää, ja nykyään Nurmela on maratonien keräilijä. Viikossa saattaa tulla kolmekin maratonia. Sadannen maratoninsa Nurmela juoksi viime syksynä.

Vuonna 2010 mukaan tulivat triathlonit. Lukuisten lyhyiden triathlonien lisäksi Nurmela on tehnyt muun muassa 2015 kolme täyden matkan triathlonia yhden viikon aikana. Täystriathlonissa uidaan 3,8 kilometriä, pyöräillään 180 kilometriä ja juostaan maraton, 42,2 kilometriä.

Diabetes ei ongelma

Lisähaasteen Nurmelan urheilemiseen tuo ykköstyypin diabetes, johon hän sairastui 12-vuotiaana. Diabetes ei silti ole hänelle ongelma, sillä hän on opetellut ja mitannut vuosien saatossa verensokerinsa käyttäytymistä liikuntasuoritusten aikana. Nykyään insuliinitasapainosta huolehtii sähkökäyttöinen insuliinipumppu, joten pitkätkin suoritukset ovat mahdollisia.

– Ihmisen keho on kokonaisuus, jossa liikunnalla, ravinnolla ja kaikella on merkitystä. Liikunnalla on myös merkitystä minulla diabeteksen hoidossa, koska tyypin 1 diabetes altistaa sydän- ja verisuonitaudille, jota liikunta ja ennen kaikkea kestävyysliikunta puolestaan ehkäisee.

Alkoholin Nurmela on jättänyt kokonaan. Päänsä saa sekaisin ilmeisesti silläkin, että juoksee Suomen päästä päähän. Viime kesänä hän osallistui Suomi 100 -juoksutapahtumaan Nuorgamista Helsinkiin. Kuukauden aikana maratoneja tuli joka päivä yksi.

– Kilpailen vain itseäni vastaan, siinähän se hauskuus onkin. Elämästä pitää nauttia!

Nauttiiko Nurmela nyt enemmän kuin 15 vuotta sitten, jolloin painoa oli enemmän ja elämäntavat toisenlaiset?

– En muista niistä ajoista, että kuinka onnellinen olin, mutta olen onnellinen ja onhan tämä elämä ainakin erilaista kuin silloin. En ole ollut elämässäni niin hyvässä kunnossa kuin nyt. Kaveripiirikin on tietysti muuttunut paljon.

– Jos olisin jatkanut niin, olisin varmasti polttanut itseni loppuun monella tapaa. Diabeteslääkärini sanoi, että onhan tämä pöljä tapa elää elämää, mutta huomattavasti pienempi riski tässä on kuolla kuin aiemmilla elämäntavoillani, Nurmela nauraa.