Turmeletko tietämättäsi terveytesi tukipilarit? 6 tapaa, joista suolistosi ei tykkää - Terveys - Ilta-Sanomat

Turmeletko tietämättäsi terveytesi tukipilarit? 6 tapaa, joista suolistosi ei tykkää

Suolistobakteerit vaikuttavat koko kehoosi – pidä niistä hyvää huolta.

20.3.2018 19:00

Sisuksissamme möyryävät mikrobit ovat ihmeellisiä: ne vaikuttavat sekä kehoon että mieleen. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että jopa ahdistusta ja masennusta voi hillitä tietyillä suoliostobakteereilla. Mielialaa säätelevästä ”mielihyvähormonista”, serotoniinista, peräti 90 prosenttia syntyy suolistossa.

– Ujoille hiirille siirrettiin eräässä tutkimuksessa rohkeiden hiirten bakteereita, jolloin ne muuttuivat rohkeammiksi, kertoo kirurgi Heidi Lilja Terveystalosta.

Lilja on mukana ulosteensiirtoihin perehtyvässä tutkimusryhmässä.

Monen sairauden juuret ovat suolistobakteereissa. Ylipainoonkin ne vaikuttavat. Kaikkea bakteereista ei vielä tiedetä, mutta ymmärrys niistä kasvaa jatkuvasti. Neurologi Juha Multanen ennustaa, että suoliston mikrobiomeihin vaikuttamisesta voidaan odottaa apua jopa MS-taudin kaltaisten autoimmuunisairauksien hoidossa.

Tämä lista kannattaa sisäistää, sillä näistä asioista suolistobakteerit eivät tykkää:

1. Kuidut ovat jääneet ruokavaliosta

Jos kuitua syö liian vähän, suolistobakteerit näkevät kärjistäen sanottuna nälkää.

Kun bakteerit käyttävät hyödykseen sulamatonta kuitua, ne vapauttavat elimistöön ihmiselle tärkeitä lyhytketjuisia rasvahappoja. Rasvahapot napakoittavat suolen pintaa, hillitsevät tulehdusta, säätelevät kylläisyyttä ja rasvan kertymistä kehoon.

Kuitua saa muun muassa kasviksista, marjoista ja täysjyväviljoista. Jos ruis ja vehnä eivät tunnu sopivan vatsallesi, kokeile kauraa.

2. Käytät runsaasti kovaa rasvaa ja sokeria

Paljon kovaa rasvaa sisältävä ruoka muokkaa suoliston mikrobeja huonompaan suuntaan ja lisää suolen seinämän läpäisevyyttä.

Jos haluat dramaattista muutosta, erityisesti näiden kahden ruoka-aineen karsiminen kannattaa. Rasvan ja sokerin välttäminen lisää hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa.

– Jos syöt kuukauden pääasiassa pikaruokaa, suolistobakteerikantasi voi yksipuolistua ja köyhtyä jopa puoleen, ja epäsuotuisien bakteerien suhteellinen määrä kasvaa, Heidi Lilja sanoo.

3. Syöt toistuvasti antibiootteja

Antibiootit nakertavat haitallisten bakteerien lisäksi suoliston hyödyllistä bakteerikantaa. Lääkekuuri on toki joissain tapauksissa tarpeellinen, mutta toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että monesti antibioottien määrääminen on täysin turhaa. Esimerkiksi korvatulehdus paranee usein itsestään.

– Antibiootit muuttavat suoliston tasapainoa. Se on huono homma ja voi altistaa jopa uusille tulehduksille. Lääkärille voi aina sanoa, että en mielelläni ottaisi antibioottikuuri, jos vaivaani voisi kokeilla hoitaa ilmankin.

4. Luotat probioottilisiin

Kun mikrobisto on vaikkapa antibioottikuurin takia kovilla, probioottilisä voi olla paikallaan. Valmisteet eivät silti tee autuaaksi: probiootit kannattaa hankkia ensisijaisesti ravinnosta. Erinomaisia luonnollisia probioottilähteitä ovat esimerkiksi hapankaali, kefiiri ja jogurtti.

5. Ruokavaliosi on harmaa ja yksipuolinen

Syö päivässä sateenkaari ei ole huono ohje ravitsemukseen. Suolistobakteerit tykkäävät monipuolisuudesta ja polyfenoleista, jotka ovat usein kasvien väriaineita. Polyfenoleja löytyy esimerkiksi marjoista, joistakin hedelmistä, kahvista, kaakaopavusta, erilaisista teejuomista, pellavansiemenestä, viinirypäleen kuoriosasta sekä neitsytoliiviöljystä ja kylmäpuristetusta rypsiöljystä.

6. Et juuri liiku

Suolisto tykkää kaikenlaisesta liikkeestä ja toimii sen avulla optimaalisesti.

Bakteerit ohjelmoituvat varhaislapsuudessa

Iso osa suoliston mikrobeista ottaa paikkansa pian syntymän jälkeen. Vauva saa ensi latingin pöpöjä, kun se pääsee äitinsä bakteerien kanssa kosketuksiin – mikäli lapsi syntyy alateitse.

HYKS:issä on hiljattain käynnistynyt tutkimus, jossa pieni määrä äidin ulostetta annetaan sektiolla syntyneelle lapselle äidinmaidon joukossa.

Pitkään on jo tiedetty se, että bakteereilla voidaan hoitaa vaikeaa antibioottiripulia. Toimivia esimerkkejä on muitakin: esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyinen salmonella on saatu taltutettua hyvillä bakteereilla. Selvillä on myös se, että lihavuuteen liittyy heikentynyt suolistobakteerikanta.

– Tällä hetkellä käytetään hoitona ulosteensiirtoa. Tulevaisuudessa tulee varmasti olemaan suolistobakteereja sisältäviä kapseleita, jotka vievät bakteerit oikeille paikoilleen. Uskon myös, että suolistobakteereita voidaan räätälöidä kullekin sopivaksi, Lilja ennustaa.

– Elintavoillaan voi onneksi vaikuttaa suolistofloraan koko elämän ajan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?