Terveys

”Selkä on erityisen heikko” – ei pidä paikkaansa! 4 oikaistua myyttiä selkäkivusta

Julkaistu:

Selkäkipu
Jotkut selkäkipua koskevat uskomukset voivat jopa pahentaa kipua.
Selkäkivuista liikkuu monenlaisia uskomuksia. Osa niistä voi tehdä hallaa kivusta kärsivälle.

Kysyimme kiropraktikko Kristian Ekströmiltä, millaisia myyttejä selkäkipuun liittyy.

1. ”Selkäsi on heikko”

Moni uskoo, että selkä on erityisen heikko osa kehossa, ja että sitä pitää varoa koko ajan.

– Tästä uskomuksesta voi osin syyttää meitä terveysalan ammattilaisia, sillä olemme pitkään viljelleet käsitystä siitä, että selkää pitäisi koko ajan varjella, Ekström sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Selkä on tehty kestämään rasitusta kuten kaikki muutkin kehon osat. Nivelet ovat vahvoja ja välilevyt eivät luiskahda pois pakoiltaan.

– Näen usein ihmisiä, jotka eivät selän ”rikkoutumisen” pelossa uskalla käyttää selkäänsä ja liikkuvat tiedostamattaan kuin rautakanki.

Valitettavasti pökkelössä asennossa pitkään liikkuminen ja selän liiallinen suojelu voi vain pahentaa kipua. Parasta olisi pysyä liikkeessä ja liikkua mahdollisuuksien mukaan rennosti ilman turhaa jännittämistä.

– On toki selvää, että jos et ole tottunut tekemään jotain liikettä, kuten nostamaan kesämökin laituria tai vaihtamaan autonrenkaita, voi selkäsi mennä niistä jumiin tai tulla kipeäksi.

Selkä tarvitsee maltillista, mutta progressiivista eli asteittain edistyvää harjoitusta uusiin liikkeisiin aivan niin kuin muutkin kehon osat.

2. ”Sinulla on liian heikot vatsalihakset”

Vahvan keskivartalon ja sen lihaksiston aktivoimista tupataan pitää selkäkivun selättäjänä.

– Nyt näyttää kuitenkin siltä, että olemme olleet harjoitteiden korostamisessa hiukan yli-innokkaita. On huomattu, että core-harjoittelu ei ole sen tehokkaampaa kuin muukaan liikunta ja että toisilla keskivartalolihasten treenaaminen itseasiassa saattaa pahentaa selkäkipua. Monella selkäkipuisella lihakset näyttäisivätkin olevan yliaktiivisia ja tiukkoja.

Miten käy jos tiukkoja lihaksia jännitetään toistuvilla harjoitteilla vielä lisää? Ne todennäköisesti kiristyvät entuudestaan ja voivat johtaa selkäkivun pitkittymiseen tai pahentumiseen.

– Vaikka toisilla selän tilanne paraneekin keskivartaloa treenaamalla, uskon, että harjoitteiden teho ei välttämättä aina liity muutoksiin keskivartalon lihaksistossa. Sen sijaan liikkeet vähentävät liikkumiseen liittyviä pelkoja ja lisäävät luottamusta oman kehon hallintaan, Ekström sanoo.

Kipuiluun vaikuttavat myös psyykkiset ja sosiaaliset asiat, kuten stressi ja ihmissuhteet.

– Fyysisen harjoittelun lisäksi olisi järkevää etsiä tapoja stressin, pelkojen, masennuksen ja ahdistuksen vähentämiseksi, opetella rentouttamaan lihaksia ja ennen kaikkea lisäämään luottamusta omaan selkään. Vaikka toisinaan tarvitsemme ammattilaisen apua kipuongelmissa, on erittäin tärkeää löytää tapoja viedä itsekin tilannetta eteenpäin.

3. ”Selkäsi on kulunut ja huonossa kunnossa”

Välilevyn pullistumasta tai selän kulumasta ei tarvitse olla ylitsevuotavan huolissaan.

– Kulumat ja välilevymuutokset ovat heikosti yhdistettävissä kivun määrään eivätkä sanele sitä, kuinka paljon tai vähän voit tulevaisuudessa harrastaa liikuntaa tai kokea kipua. Voit siis olla täysin kivuton vaikka sinulla olisi välilevyn pullistuma tai kulumaa.

Hyvänä esimerkkinä tästä on Ekströmin mukaan tutkimus, jossa huomattiin, että valtaosalla kivuttomista yli 60-vuotiaista oli rappeumaa tai välilevypullistumia. Muutokset kudoksissa eivät siis välttämättä aiheuta tai määrittele selkäkivun määrää.

4. ”Selkäsi pitää kuvata”

– Vaikka kuinka ottaisimme magneetti- tai röntgenkuvia, selkäkivun määrä maailmassa ei vähene. Tästä huolimatta moni kuitenkin ajattelee, että tarvitsemme kuvantamista kipuongelman selvittämiseksi.

Ekströmin näkemyksen mukaan kuvaus on tarpeellista vain, kun selkäkivun syyksi epäillään esimerkiksi murtumaa, syöpää tai infektiota. Näitä ongelmia esiintyy arvioiden mukaan onneksi erittäin harvoin.

– On hyvä muistaa, että kuvista löytyy lähes aina niin sanottuja normaaleja muutoksia. Nämä löydökset ovat harvoin kuitenkaan merkityksellisiä kivun kannalta. Kuvantaminen selkäkivun alkumetreillä voi itseasiassa johtaa ongelman pitkittymiseen tai turhiin operaatioihin. Mikäli potilaan selkää kuitenkin kuvataan, on lääkärin vastuulla kertoa, mikä merkitys kuvan löydöksillä on potilaan jokapäiväisessä elämässä. Potilaan ”vastuulla” taas on kertoa lääkärille, jos hän ei ymmärrä mitä kuvasta kerrotaan tai jos jokin asia kuvissa huolettaa häntä.

Selkäkipujen syiden selvittämisessä hyvä anamneesi eli potilaanhaastattelu on Ekströmin mukaan kaikkein tärkeintä. Jatkotutkimukset, mikäli niitä tarvitaan, vain vahvistavat haastattelusta saatua käsitystä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt