Terveys

”Muistihäiriöihin voi vaikuttaa itse” – huippututkija kertoo, että jo pienet muutokset auttavat

Julkaistu: , Päivitetty:

Muisti
Geriatrian professori Miia Kivipelto vakuuttaa, että muistisairauden riskiä voi alentaa elämäntapavalinnoilla jopa kolmanneksella.
Runsas liikunta, parempi ruokavalio ja aivojumppa vähentävät muistihäiriöiden riskiä. Tähän tulokseen tulee niin sanottu Finger-tutkimus, maailman ensimmäinen ja suurin selvitys elämäntapojen ja muistihäiriöiden yhteyksistä.

Tutkimuksen takana ovat suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat geriatrian professori Miia Kivipellon johdolla.

Tutkimuksessa kontrolliryhmän riski oli jopa 30 prosenttia suurempi kahden vuoden seurannan aikana.

– Vuosi vuodelta olemme löytäneet uusia riskitekijöitä, joita voi muokata ja hoitaa. Muistihäiriöiden kokonaiskuvan ei tarvitse olla pelkästään kohtalonomainen, vaan siihen pystyy vaikuttamaan itse, Kivipelto vakuuttaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän lisää, ettei tämä ole pelkästään muistisairauksien ennaltaehkäisyä, vaan muutos vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun ja toimintakykyyn.

Fingerin tutkimustuloksia käytetään ja ollaan omaksumassa malliksi joka puolella maailmaa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kiinassa, Singaporessa ja Britanniassa.

– Siitä saamme suomalaisina olla ylpeitä, että Fingeristä on tullut malli maailmassa, Kivipelto kehuu.

Meillä tuloksia ollaan jalkauttamassa terveydenhuoltoon. Siihen menee aikaa.

Jo pienet muutokset auttavat

Mistä aloittaa elämänmuutos? Kivipellon mukaan paras väline on välimerellinen ruokavalio, koska sitä on tutkittu eniten.

Terveellinen pohjoismainen ruoka muistuttaa välimerellistä ruokavaliota. Siitä löytyy kalaa – kuten hyvää lohta – mustikoita, vihanneksia, kauraa ja ruisleipää. Monityydyttämätön öljy, kuten oliivi- tai rapsiöljy, on parasta. Suolan ja sokerin liikakäyttöä on hyvä tarkkailla.

Kivipellon mielestä ihmisen ei tarvitse muuttaa koko ruokavaliota: jo pienet muutokset auttavat ja ruokavaliota voi virkistää uusilla ruoka-aineilla.

– D-vitamiinin saanti on tärkeää etenkin talvikuukausina. On näyttöä, että sillä on yhteyksiä aivoterveydelle ja muistihäiriöille. Sitä saa kalasta ja maitotuotteista sekä kananmunista.

Myös B12-vitamiinin puute on varsin yleistä. Vitamiinin imeytyminen voi heikentyä iän myötä, samalla kun ruokavalio usein yksipuolistuu. Tällä voi olla yhteys muistiin. Etenkin vanhenevat aivot tarvitsevat monipuolisia ravinteita.

– Totta kai elämästä pitää myös nauttia. Ruokahetki on sosiaalinen hetki. Tärkeää on kokonaisuus. Itse kukin voi miettiä, mitä ruoka-ainetta voi lisätä ja mitä vähentää, Kivipelto tuumaa.

Hän kertoo itse syövänsä paljon kalaa ja kasviksia. Joskus suuhun voi sujahtaa ylimääräisenä nautintona pari suklaapalaa.

Parasta haastetta aivoille on uuden kielen opiskelu

Kaikki liikunta on hyväksi. Se voi olla sauvakävelyä, lenkkeilyä, uintia, salijumppaa tai pyöräilyä, jotta lihasmassa jämäköityy.

– Aina kannattaa kokeilla jotain uutta, ja jos mahdollista ottaa kaveri mukaan, saa sosiaalista virkistystä samalla kertaa, Kivipelto sanoo.

Verenpainetta, painoa, kolesterolia ja verensokeria on hyvä tarkkailla säännöllisin väliajoin.

Pelkkä television tuijottelu ei saa Kivipellolta kannustusta. Muistia voi treenata vaikka ristisanatehtävien avulla, mutta parasta haastetta aivoille on uuden kielen opiskelu.

On osoitettu, että ihmisillä, joilla keski-iässä oli paljon stressiä, on myös muistisairauksien kohonnut riski 20 vuotta myöhemmin.

– Tutkimmekin nyt, miten stressi vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja lisääkö se muistisairauksien riskiä.

Kivipeltoa itseään stressaa tutkimustulosten hidas soveltaminen käytännön terveyshuoltoon.

– Nämä rattaat ovat tosi hitaita sairaaloiden ja vanhuspalveluiden kehityksessä. On paljon asioita, joita pitäisi vielä muuttaa.

Dementiatutkimuksen komeetta

Miia Kivipelto, 48, on kansainvälisen dementian ja Alzheimerin tutkimuksen todellinen komeetta. Hän on tutkimusryhmänsä kanssa ensimmäisenä maailmassa selvittänyt elintapojen vaikutusta muistisairauksiin altistumisessa.

Tutkimuksista on käynyt ilmi, että ainakin 30 prosenttia muistihäiriöistä voi liittyä muutettavissa oleviin riskitekijöihin.

Suuria palkintoja on riittänyt. Kivipelto on saanut muun muassa arvostetun amerikkalaisen Netlife-palkinnon, arvoltaan 20 000 euroa. Kansainvälisissä paneeleissa häntä ovat kuunnelleet niin Britannian entinen pääministeri David Cameron kuin kuningatar Silvia.

Professori Kivipelto on asunut Tukholmassa jo 15 vuotta. Hulppealla huvila-alueella Danderydissa asuvat myös tanssikursseilta löytynyt ekonomi-aviomies Joakim Myrnäs ja lapset Joshua, 7, ja Joel, 5.

– Elämä on sellaista tasapainoilua. Pitää olla tarkkana ettei lupaa liikoja ja oppia sanomaan ei, koska aika ei riitä kaikkeen, Kivipelto kertoo.

Eräs nuoruuden tapahtuma jätti kohtalokkaat jäljet nuoreen tyttöön. Kivipellon ollessa yhdeksänvuotias hän istui auton takapenkillä matkalla kotiseudulle Pohjanmaalle. Toinen auto ajoi Kalevi-isän ohjaaman auton eteen ja isä kuoli.

– Onneksi veljelläni ja minulla oli äiti ja iso perhe ympärillä tukena.

Isovanhemmat asuivat samassa taloudessa.

– Opin tästä sen, että mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Arvostus elämään pitää jalat maassa. Täytyy osata nauttia näistä hetkistä, mitä on, Kivipelto pohtii.

Juttua korjattu 4.3. klo 10.04: Britannian entinen pääministeri on nimeltään David Cameron, ei James.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt