Terveys

Jopa miljoona suomalaista kärsii kivusta – jos olet yksi heistä, ratkaise ensimmäisenä nämä 5 asiaa

Julkaistu:

Kipu
Jo kivusta puhuminen ja kipuun liittyvien pelkojen poistaminen voi lievittää kivun tunnetta, asiantuntija sanoo.
Alaselkäkivuista kärsivällä Helenalla on ollut rankka päivä. Flunssa riivaa ja unikin on jäänyt vähiin. Aamulla hän myöhästyy töistä. Illalla kotiin tultuaan Helena kuulee lapseltaan, että tätä kiusataan koulussa. Pyykkikoria nostaessa Helenan alaselkää vihlaisee rajusti eikä hän saa sitä enää kivultaan suoraksi.

– Syy kipuun ei kuitenkaan välttämättä ollut pelkästään pyykkikorin nosto vaan kaikki edellä mainitut uhkatekijät yhdessä. Pyykkikori oli vain se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi kamelin selän, sanoo kiputiloja päivittäin ratkova kiropraktikko Kristian Ekström.

Kipu on monisyinen asia. Sen arvellaan riivaavan jopa miljoonaa suomalaista. Kroonisesta kivusta johtuvasta työkyvyttömyydestä aiheutuu yhteiskunnalle massiivisia kustannuksia.

– Silti kipu nähdään usein muihin kroonisiin sairauksiin verrattuna pienenä, merkityksettömänä ongelmana. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että kipu voi johtaa masennukseen, ahdistukseen, univajeeseen, liikuntavaikeuksiin, työkyvyttömyyteen sekä yksin jäämiseen. Ne taas voivat lisätä kipua, mutta altistaa myös muille terveysongelmille kuten diabetekselle tai ylipainolle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ekströmin mukaan nämä 5 asiaa ovat yllättävän tärkeitä kivun hallinnassa.

1. Kivulla on sinulle tärkeä viesti – kuuntele sitä

Moni ajattelee, että kivun tunteen synnyttää aina jonkinlainen loukkaantuminen tai kudosvaurio, kuten kulunut nivel tai treenatessa sattunut lihasvenähdys. Näin asia ei kuitenkaan aina ole, vaan kivun syntysyyt voivat olla varsin moninaiset.

– Kipu on elimistön reaktio ihmisen kokemaan varaan, uhkaan tai häiriöön kehon tasapainotilassa. Aivot huomioivat kaikki aistimukset kehosta ja sen ulkopuolelta, aikaisemmat kokemukset sekä sen hetkisen tiedon. Näiden tietojen pohjalta aivot arvioivat kipukokemuksen tarvetta. Kipu on siis hermoston mielipide, ei suora mittari vauriosta.

Kipu on Ekströmin sanoin ”biopsykososiaalinen kokonaisuus”. Toisin sanoen kipuun vaikuttaa ihmisen koko elämäntilanne: fyysinen ja henkinen tila sekä sosiaaliset suhteet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kipu on tunne, jonka tarkoitus on saada meidät pysähtymään tai muuttamaan käyttäytymistämme niin, että suojelemme itseämme.

Mieti siis, mistä kipusi voi juontaa juurensa. Huutaako selkäsi, että sinun olisi syytä vähentää istumista ja liikkua enemmän? Onko mielessäsi jokin, joka kiristää pinnaa ja siten myös kehoa?

2. Etsi asiantuntija, joka ottaa tuntemuksesi kunnolla huomioon

Koska kipu on niin monisyinen, moni tarvitsee hoidon tai lääkkeen lisäksi kuuntelua ja välittämistä.

– Yksistään kivusta puhuminen ja kipuongelmaan liittyvien pelkojen poistaminen voi lievittää kivun tunnetta, Ekström sanoo.

Hän perää terveysalan ammattilaisilta – itseltään ja muilta – yritystä pyrkiä samalle aaltopituudelle potilaiden kanssa.

– Miten käy, jos kiputilanteessa terveydestään huolestunut asiakas vain työnnetään nopeasti ulos? Hän voi jäädä yksin omien huoliensa kanssa ja saattaa kehitellä aivan uusia pelkotiloja kipuun liittyen. Google ei niihin auta. Lisääntyneet pelot esimerkiksi liikkumiseen liittyen voivat johtaa ongelman pitkittymiseen.

Myös kroonistuneen kivun osasyynä voi joskus olla se, että kukaan ei ole kuunnellut kivusta kärsivän koko tarinaa.

– Kivun taustalla voi olla todella isoja elämänmuutoksia tai ratkaisemattomia asioita. Esimerkiksi ongelmat työpaikalla tai kotona voivat johtaa nukkumisvaikeuksiin, ahdistukseen, masennukseen tai loppuunpalamiseen. Ne taas voivat johtaa fyysisiin oireisiin, kuten kipuun.

3. Ratko ongelmat, selätä stressi

Kitka parisuhteessa, stressi, väsymys, rahahuolet, liiallinen tai liian vähäinen liikunta, itselle asetetut kovat vaatimukset. Kaikki nämä voivat herkistää kehoa. Jopa niin paljon, että se mikä normaalisti ei aiheuttaisi kipua, alkaakin tuottamaan sitä.

– Esimerkiksi selkä on rakenteena vahva eikä kumartuminen ole sille liian rasittava tekijä, mutta jos muita uhkia on tarpeeksi, voivat ne herkistää hermostoamme niin, että normaalisti täysin turvallinen liike kuten kumartuminen pyykkikoria nostaessa saa kivun tunteen aikaiseksi.

4. Lähde liikkeelle – ja käytä vartaloasi rennosti

Akuuttia selkäkipua voi verrata nilkan venähdykseen. Suurimmassa osassa tapauksia selkäkipu ei Ekströmin mukaan ole sen vaarallisempaa kuin nilkan nyrjähdys, vaikka kipu voikin tuntua erittäin ikävälle.

Ensin on vaikea liikkua, mutta sitten voit jo ottaa muutamia askeleita. Kun aikaa kuluu, pystyt jo kävelemään pidemmälle, mutta et ottamaan juoksuaskeleita. Seuraavaksi pystyt ottamaan juoksuaskeleita, mutta et ihan vielä juoksemaan lenkkiä. Sekin päivä koittaa, kun juoksu taas kulkee.

Kipuun ei kannata jäädä makaamaan eikä sitä kannata liikaa jännittää liikkuessa.

– Mikäli liikut pitkään jäykästi ja kipukohtaa suojellen, kipuilu voi pitkittyä. Jos jännität, ovat lihaksesi myös jännittyneet.

Käytä siis vartaloasi mahdollisimman rennosti sitä mukaa kuin pystyt.

5. Nuku riittävästi

Unella on suuri merkitys kivun säätelyssä.

– Mikäli kärsit univajeesta, se voi muuttaa kehon kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa pahimmillaan jopa spontaaneja kipukohtauksia. On toki hyvä muistaa, että kivunsäätelyjärjestelmä toimii aina yksilöllisesti, ja toiset kestävät univajetta paremmin kuin toiset.

Mikäli huomaat univajeen vaikuttavan kipuusi, satsaa unen parantamiseen.

Mikä vaikuttaa kipuun?

Kivun tuntemukseen vaikuttavat muun muassa:

● Kudosvaurio tai pelko tai koettu uhka vauriosta

● Tunteet

● Aikaisemmat kokemukset

● Tieto

● Tilanne

● Sosiaaliset suhteet

● Elintavat

● Odotukset

● Aistimukset

● Genetiikka

Kipuherkkyyttä voivat lisätä muun muassa:

● Pelot, huolet ja uhkan tunne

● Stressi

● Vähäinen tai liiallinen liikunta

● Univaje

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt