Rakastatko musiikkia? 5 yllättävää tapaa, joilla lempimusiikki vaikuttaa tutkitusti terveyteen

Julkaistu:

Musiikki
Musiikki ei ole musikaalisten oma salainen maailma, vaan siitä voivat nauttia ja hyötyä kaikki, sanoo tutkija.
Musiikki on taidetta, mutta se on myös lääkettä, sanoo tutkija ja tietokirjailija Liisa Ukkola-Vuoti.

– Mieluisasta musiikista tulee hyvä mieli, sen me kaikki tiedämme – mutta vain harva tulee ajatelleeksi, että musiikki vaikuttaa myös esimerkiksi vastustuskykyyn, hän kertoo.

Ukkola-Vuoti on lääketieteellisen genetiikan tohtori, ja hänen väitöstutkimuksensa käsitteli musikaalisuuteen ja luovuuteen liittyviä geenejä. Kirjassaan Musikaaliset geenit – Hyvinvointia musiikista (S&S) hän kertoo muun muassa musiikin terveysvaikutuksista.

– Mistään vaihtoehtohoidosta ei ole kyse, mutta jos esimerkiksi sairas ihminen hyötyy lääkehoidon ohella musiikista, sehän on vain plussaa.

Pelkkä kuuntelukin on hyödyksi

Tutkija välttää tekemästä rajanvetoa huippumusikaalisten ja vähemmän musikaalisten välille, sillä niin kutsuttu tavallinen musikaalisuus, musiikin tavanomainen harrastaminen ja pelkkä kuuntelukin ovat hyödyksi terveydelle.

Musiikin aikaansaamia fysiologisia reaktiota, kuten kyynelten kohoamisen silmiin, palan tunteen kurkussa tai kylmät väreet iholla, voivat tuntea kaikki, eivät vain huippulahjakkaat.

– Musiikki ei ole mikään musikaalisten oma, salainen maailma, vaan musiikkia saavat tehdä kaikki ja siitä on kaikille nautintoa.

– Itse asiassa vain 3–5 prosenttia väestöstä kokee musiikillista anhedoniaa eli kyvyttömyyttä nauttia musiikista.

Lempimusiikilla vahva vaikutus

Kun aiemmin on ajateltu, että myönteisesti vaikuttavan musiikin tulisi olla tietynlaista, tämänhetkinen tutkimus uskoo oman mielimusiikin aikaansaamaan vaikutukseen.

– Valtavasti on tehty lapsille suunnattuja Mozartin levyjä, joiden tarkoitus on kehittää lapsia ja heidän älykkyyttään, Ukkola-Vuoti kertoo.

– Nykykäsitys ei kuitenkaan tue tätä teoriaa, sillä ei voi sanoa, että jokin musiikkigenre olisi parempi kuin toinen. Mitä vahvemman tunteen musiikki saa aikaan, sitä vahvempi on vaste.

Näin musiikki vaikuttaa terveyteesi:

1. Lisää vastustuskykyä

Musiikin kuunteleminen lisää vastustuskykyä, sillä se parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. On huomattu, että musiikin kuuntelu tai musisointi saa aikaan sen, että kehon nesteisiin erittyy vastustuskykyyn osallistuvia välittäjäaineita sytokiineja, vasta-aineita ja luonnollisia tappajasoluja.

Liisa Ukkola-Vuoti kertoo, että vaikutus on havaittu sekä terveillä että sairailla ihmisillä.

– Siksi uskotaan, että musiikki lisää vastustuskykyä. Suoraa syy-seuraussuhdetta ei ole pystytty osoittamaan, mutta vasta-aineiden määrän lisääntyessä kehossa näin pitäisi tapahtua.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että koehenkilöiden syljen vasta-ainepitoisuus oli kohonnut yli kaksinkertaiseksi kuoroharjoituksen jälkeen ja kolmin- tai nelinkertaiseksi kuoron esiintymisen jälkeen. Toisen tutkimuksen tulos oli, että myös musiikin kuuntelu kohotti vasta-aineen määrää syljessä. Sillä ei ollut väliä, oliko musiikki surullista vai iloista – kunhan se oli itselle mieluisaa, vaikutus elimistöön oli positiivinen.

2. Vaikuttaa verenpaineeseen

Musiikki voi laskea verenpainetta mutta myös nostaa sitä. Omista mieltymyksistä riippuu, kummin päin teho ilmenee, sillä yksi ja sama musiikki ei vaikuta kaikkiin samoin.

Eräässä tutkimuksessa koehenkilöille soitettiin klassista musiikkia ja popmusiikkia. Klassinen sai verenpaineen laskemaan, mutta popiksi valittu Abba ei aiheuttanut samaa reaktiota.

– Kyse oli ilmeisesti siitä, että ihmisillä oli muistoja ja tunteita Abban kappaleeseen liittyen. Jos rentoudut musiikista, kyllä verenpainekin luultavasti laskee.

Ukkola-Vuoti sanoo, että verenpaineen laskeminen on osa kehon suurta vuorovaikutusketjua.

– Terveyshyöty on vielä kokonaisvaltaisempi, sillä rentoutuessa esimerkiksi sydämen syke laskee.

3. Muuttaa geenien toimintaa

Ukkola-Vuoti on tutkimuksessaan havainnut, että vain 20 minuutin musiikinkuuntelu riittää muuttamaan geenien ilmentymistä.

– Kun dopamiinigeenien aktiivisuus kasvaa, elimistö alkaa tuottaa hyvään oloon liitettyä dopamiinia, ja kehon nesteiden hormonipitoisuus muuttuu jo parissakymmenessä minuutissa. Se on todella nopea reaktio geeneissä.

Ongelmat dopamiinin tuottamisessa tai välittämisessä liittyvät moniin sairauksiin, kuten skitsofreniaan tai Parkinsonin tautiin.

– Jotkut Parkinsonin tautia sairastavat saavat apua musiikkiterapiasta. Kun musiikki alkaa soida, he pystyvät tanssimaan ilman taudille tyypillistä vapinaa ja kävelyvaikeuksia.

Musiikki vaikuttaa tutkitusti myös stressihormoni kortisoliin.

– Tämä on havaittu keskosvauvoilla tehdyssä musiikkiterapiatutkimuksessa, jossa keskoskaapin vieressä soitettiin 15 minuuttia kannelta kolmena päivänä.

– Fysiologiset mittauksen osoittivat vielä neljä tuntia musiikin soittamisen jälkeen, että keskosten kortisolin pitoisuus oli laskenut, sydämen lyöntitiheys tasaantunut ja hengitysvaikeudet vähentyneet.

4. Aktivoi aivoja

Musiikin soittaminen tai pelkkä kuuntelukin on aivoille kuin bodausta – niin monet eri alueet aktivoituvat. Musiikki myös lisää pään alueen verenkiertoa.

– Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että lapsuusiän soittoharrastus ehkäisee vanhuuden Alzheimerin tautia. Myös myöhemmin, vielä 75-vuotiaanakin aloitettu musiikkiharrastus voi ehkäistä muistisairauden tuloa.

Musiikkia jollakin instrumentilla soittaessa tai sitä kuunnellessa aktivoituu tietty geeni, joka liittyy Alzheimerin taudin amyloidiplakkien muodostumiseen.

– Voidaan spekuloida, olisiko tässä yksi syy siihen, miksi musiikki toimii esimerkiksi muisti- ja psykiatristen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

5. Lievittää kipua

Musiikin vaikutusta kivun tuntemiseen on selvitetty sähköiskukokeella.

– Kokeessa ihmisille annettiin sähköiskuja, ja kävi ilmi, että musiikkia kuunnellessa kivun tunteminen väheni 17 prosenttia.

– Keho tuottaa itse omia opioideja, endorfiineja ja endokannabinoideja, ja niiden määrä lisääntyy musiikin vaikutuksesta, Ukkola-Vuoti kertoo.

Musiikin kuuntelu näyttäisi myös helpottavan leikkauksesta toipumista.

– Leikkauspotilaille on pystytty antamaan vähemmän kipulääkitystä, kun he ovat kuunnelleet musiikkia. Musiikin kuuntelun ansiosta maha- ja suolistoleikkauksista toipuvien potilaiden kivut olivat myös lievempiä ja vähemmän epämiellyttäviä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt