Korkean verenpaineen raja ehkä muuttumassa – ”Meillä on suuri joukko ihmisiä, joiden pitäisi olla hoidossa” - Terveys - Ilta-Sanomat

Korkean verenpaineen raja ehkä muuttumassa – ”Meillä on suuri joukko ihmisiä, joiden pitäisi olla hoidossa”

Korkean verenpaineen raja madaltuu entisestään. Yhdysvalloissa rajaa on jo laskettu, ja uudet kriteerit lienevät tulossa Suomeenkin.

3.2.2018 8:06

Sinulla on verenpainetauti.

Kuulet tuon lauseen lääkäriltäsi kohta huomattavasti todennäköisemmin kuin ennen. Vaikka verenpainearvosi olisivat olleet normaalin rajoissa eivätkä sinänsä muuttuneet mihinkään, sinut voidaan jatkossa luokitella korkeasta verenpaineesta kärsiväksi.

Samalla saatat välttyä ongelmilta: korkea verenpaine voidaan havaita niin aikaisin, että voit ehkäistä kurssiasi hyvissä ajoin pienillä muutoksilla. Se voi tarkoittaa pidempää ja terveempää elämää.

Tähän tähtäävät uudet korkean verenpaineen ja hypertension eli verenpainetaudin kriteereille ja hoidolle annetut suuntaviivat. Yhdysvalloissa American College of Cardiogoly ja Amerikan sydänyhdistys esittelivät ne marraskuussa. Euroopassa samansuuntaiset suositukset ovat arviointikierroksella. Kun ne on hyväksytty – todennäköisesti vielä tänä vuonna – myös Suomi siirtynee uusien arvojen aikakauteen.

  • Katso jutun alussa olevalta videolta, kuinka verenpaine voidaan mitata kotioloissa.

Suomessa kansalliset hoito-ohjeet päivitetään Käypä hoito -suosituksiin. Ne on päivitetty viimeksi 2014, Yhdysvalloissa 13 vuotta sitten.

Uusien kriteerien vaikutus hypertensiosta kärsivien ihmisten määrään on huomattava. Aiemmin ryhmään laskettiin Yhdysvalloissa noin kolmasosa aikuisväestöstä, uusilla kriteereillä jo lähes puolet.

Uusilla suosituksilla normaaliksikin todettu verenpaine tulee mitata vuosittain

Korkean verenpaineen alaraja on uusissa suosituksissa 130 (yläpaine) ja 80 (alapaine) mmHg (millimetriä elohopeaa), kun aiemmin alaraja oli 140/90. Suomessa lievästi kohonneen verenpaineen alaraja on toistaiseksi 140/90 lääkärillä tehtävissä mittauksissa ja 135/85 kotimittauksissa.

Verenpainepotilaiden määrän kasvu ei kriteerien muuttuessa tule Suomessa olemaan yhtä dramaattinen kuin Yhdysvalloissa, arvioi Suomen verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston sisätautiopin professori Ilkka Pörsti. Täälläkin muutos on kuitenkin tuntuva.

– Kriteerit ja ohjeet on tarpeen tarkistaa säännöllisesti, sillä koko ajan tulee uutta tietoa siitä, mille tasolle verenpainetta pitää hoitaa ja millä tasolla ihmiset ja yhteiskunta hyötyvät verenkiertoelintapahtumien vähenemisestä, Pörsti sanoo.

Pörsti ottaa suuntaviivat vastaan enimmäkseen hyvillään. Hän pitää todennäköisenä, että niiden ansiosta verenpaineeseen liittyvät ongelmat kyetään havaitsemaan yhä varhaisemmassa vaiheessa.

– Ongelma on, että meillä on suuri joukko ihmisiä, joiden pitäisi olla hoidossa mutta eivät ole, koska eivät tiedä verenpainettaan.

Hän kertoo hoitaneensa vastikään kahta alle neljäkymppistä potilasta, jotka hakeutuivat alun perin näön hämärtymisen takia silmälääkärille. Siellä heidän silmäpohjissaan havaittiin selvä näköhermon seudun turvotus, joka kertoi aivopaineen olevan koholla. Taustalla oli kummallakin hoitamaton verenpainetauti. Verenpainemittauksessa yläpaine oli akuutissa vaiheessa selvästi yli 250 mmHg.

– Kummallakaan ei ollut sairautta, joka olisi aiheuttanut kohonneen verenpaineen, vaan taustalla oli vuosien prosessi, jonka aikana verenpainetta ei ollut mitattu kertaakaan.

Uusilla suosituksilla he olisivat saattaneet välttyä verenpainekriisiltä. Niiden mukaan normaaliksikin todettu verenpaine tulee mitata vuosittain. Jos verenpaine on vähänkin kohonnut, elämäntavat pitää arvioida ja verenpaine mitata 2–4 kertaa vuodessa.

– Hoitosuositusten muutoksesta seuraa verenpainemittausten lisääntyminen, mutta se ei ole huono juttu. Keski-ikäisistä miehistä yli puolet ja naisista 40 prosenttia kärsii nytkin kohonneesta verenpaineesta, Pörsti huomauttaa.

Verenpainelääkitystä saa noin puoli miljoonaa suomalaista

Uudet suositukset ovat saaneet myös kritiikkiä. Epäilijöiden mukaan taustalla vaikuttaa lääketeollisuus, joka hyötyy siitä että yhä suuremmalle osalle ihmisistä määrätään verenpainelääkitystä.

Suomessa verenpainelääkitystä saa noin puoli miljoonaa ihmistä. Ilkka Pörstin mukaan uudet suositukset tuovat lääkehoidon piiriin uusia ihmisiä, mutta eivät niin paljon että tarkistusta olisi syytä epäillä rahanahneiden lääketehtailijoiden juoneksi.

– Meikäläisessä systeemissä lääketeollisuus on verenpainetaudin osalta nykyään pieni taustavaikuttaja. Yhdysvalloissa lääkepatentit ja talousvaikutukset voivat olla erilaiset, mutta hoitosuositusten laatijoiden sidonnaisuudet on tarkistettu ja ne ovat julkista tietoa.

Lääkkeet ovat Pörstin mukaan Suomessa niin edullisia, että hoidon kokonaiskustannukset voivat tulla jopa halvemmiksi, kun kohonneeseen verenpaineeseen osataan puuttua tehokkaammin. Lääkitystä ei myöskään pidä tarjota ensi hätään, vaan vasta kun korkean verenpaineen raja ylittyy merkittävästi.

Elintapojen korjaus on tärkein lääke

Tärkeimpänä lääkkeenä verenpaineongelmiin suuntaviivat pitävätkin elintapojen tarkkailua ja tarkistamista: suolan ja liiallisen alkoholin välttämistä, painonhallintaa ja liikuntaa.

Suosituksissa korostuu myös verenpaineen säännöllinen mittaaminen kotimittarilla, sillä kertatulokset terveyskeskuksessa tai lääkärillä ovat usein epäluotettavia. Suomessa hoito perustuu jo nyt pitkälti kotona tehtäviin verenpainemittauksiin.

Suomessa verenpainetason määrittämiseksi vaaditaan neljän luotettavan kaksoismittauksen tulos eri päivinä, sillä olosuhteet vaikuttavat rajustikin. Kun ihminen on juonut kolme kuppia kahvia ja kiirehtinyt verenpainemittaukseen, tulos on eri kuin koti-iltana kirjan ääressä.

”On tärkeää punnita haittojen ja hyötyjen suhde”

Yhdysvaltalaisia suosituksia on suomittu myös siitä, että ne heittävät yksilöt yhteen laatikkoon, vaikka samat kriteerit eivät toimi kaikille. Varsinkin yli 60-vuotiaiden kohdalla tavoitepainetta 130/80 on pidetty epärealistisen matalana.

Pörstin mielestä matalampi raja on entistä perustellumpi myös monen seniorin kohdalla, sillä ihmisten toiminnallinen ikä on alati korkeampi. Kuusi-seitsemänkymppiset saattavat elää niin dynaamista elämää, ettei heitä juuri erota neljäkymppisistä.

– Kun muistelen, minkä näköisiä kuusikymppiset olivat vielä 30 vuotta sitten, niin kyllä ihmisten toiminnallinen ikä on nykyään paljon hankalammin arvioitavissa kalenteri-iästä.

Suositusten tavoitetaso onkin helppo suhteuttaa nuorekkaisiin aktiivisenioreihin. Kaikki yli kuusikymppiset eivät kuulu heihin. Hauraampien vanhusten tavoitetaso on määriteltävä yksilöllisesti ja suositusrajoihin pyrkiminen voi pahimmillaan olla jopa vaarallista, Pörsti arvioi.

– Siinä tarvitaan tervettä järkeä, kun arvioidaan mikä on saavutettu hyöty ja elinajanodote, ettei turhaan aiheuteta lääkkeillä ongelmia hauraissa vanhuksissa.

Riskinä on myös, että lääkärit määräävät verenpainepotilaille yhä helpommin useita lääkkeitä. Monilääkityksen mahdolliset haitat on huomioitava.

– On tärkeää punnita haittojen ja hyötyjen suhde.

Eurooppalaisissa suosituksissa on Pörstin mukaan yksilöä korostava henki: tavoite asetetaan suositusten tasolle vain jos se saavutetaan heikentämättä elämänlaatua.

– Ei siis hoideta numeroa vaan ihmistä.

Kohonneen verenpaineen perussyytä ei tunneta

  1. Kohonnut verenpaine eli hypertensio ei itsessään ole vaarallinen sairaus, mutta se johtaa herkästi vaarallisiin komplikaatioihin, kuten sydämen vajaatoimintaan, sepelvaltimotautiin, munuaisten vajaatoimintaan ja aivohalvaukseen.

  2. Yleisimmän verenpainetaudin muodon, essentiellin hypertension, perussyy on edelleen tuntematon, vaikka tunnetaankin tekijöitä jotka altistavat verenpaineen nousulle.

  3. Suositukset kehottavat mittaamaan verenpainetta säännöllisesti kotimittarilla ja elämään mahdollisimman terveesti.

  4. Korkeaa verenpainetta voikin ennaltaehkäistä elämäntavoilla. Vähennä suolaa, tähtää järkevään painonhallintaan, älä tupakoi äläkä juo runsaasti alkoholia. Yhdysvaltalaissuosituksissa päivittäinen alkoholimaksimi on naisilla yksi ja miehillä kaksi annosta.

  5. Jos sinulle määrätään verenpainelääkitys, ota lääkkeet säännöllisesti. Yllättävän moni ei niin tee.

Lähde: Tampereen yliopiston sisätautiopin professori Ilkka Pörsti

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?