Kansantaudeille löytyi vahva yhteys – diabeteksen esiaste on lisäriski sairastua myös Alzheimerin tautiin

rac

Julkaistu:

Kansantaudit
Ehkäisemällä tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voitaisiin vähentää myös Alzheimerin tautia Suomessa.
Lääketieteen lisensiaatti Laura Ekblad väittelee helmikuun alussa Turun yliopistossa tohtoriksi suomalaisten kansantautien kannalta tärkeästä aiheesta eli diabeteksen ja muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin välisistä yhteyksistä.

– Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, lisääkö tyypin 2 diabeteksen puhkeamista edeltävä insuliiniresistenssi muistin tai muiden tiedonkäsittelytoimintojen alenemaa tai Alzheimerin taudin varhaisten aivomuutosten riskiä, Ekblad kertoo.
  • Jutun alussa olevalla videolla ET:n omalääkäri Risto Laitila kertoo, mitkä pienet oireet voivat kertoa piilevästä kakkostyypin diabeteksesta.
Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan elimistön eri kudosten heikentynyttä kykyä reagoida haiman erittämään insuliiniin. Insuliinin tärkein tehtävä on veren sokerin alentaminen.

Mikä oli merkittävin tulos tutkimuksessa?

– Pystyimme näkemään aivojen PET-kuvausten avulla, että henkilöillä, joilla oli todettu keski-iässä insuliiniresistenssi, oli 15 vuoden seurannan jälkeen kaksinkertainen riski aivojen amyloidikertymälle verrattuna niihin, joilla ei ollut insuliiniresistenssiä keski-iässä. Tämä tarkoittaa sitä, että riski sairastua 2 tyypin diabetekseen lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, hän kertoo.

Miten tutkimuksen tulos lisää keinoja muistisairauksien ehkäisyyn?

– Metaboliseen oireyhtymään sairastuminen lisää riskiä sairastua 2 tyypin diabetekseen ja Alzheimerin tautiin. Metabolisen oireyhtymän eli keskivartalolihavuuden välttämiseen voitaisiin puuttua ajoissa, koska se on lisäriski sairastua myös Alzheimerin tautiin, hän sanoo.

Ketkä hyötyvät tästä tutkimustuloksesta?

– Tästä hyötyvät ne, jotka haluavat vähentää riskiä sairastua diabetekseen ja jotka haluavat pienentää myös riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmin elämässään. Nyt tiedetään, että vähentämällä keskivartalolihavuutta, voi todennäköisesti vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

– Jo aiemmin on tiedetty, että diabetes lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, mutta aiemmin on ajateltu, että diabetes lisäisi lähinnä aivojen verisuoniperäisiä muutoksia. Yhteyttä diabeteksen ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivomuutosten välillä ei ole aiemmin osoitettu, hän kertoo.

Kyse lienee tuhansista ihmisistä Suomessa?

– Suomessa arvioidaan olevan noin 200 000 lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin. Aivojen amyloidiplakit ovat Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia, joita alkaa kertyä aivojen kuorikerrokselle jopa 20 vuotta ennen muistioireiden esiintymistä. Nykykäsitys on, että PET-kuvantamisella todettu amyloidikertymä on Alzheimerin taudin varhainen merkki, joka ennustaa muistisairauden kehittymistä oireettomillakin henkilöillä.

Mikä on uutta tutkimuksessa?

– Tutkimuksemme perusteella jo tyypin 2 diabetesta edeltävä insuliiniresistenssi lisää Alzheimerin taudille tyypillisten aivomuutosten riskiä, hän kertoo.

– Tutkimuksessamme pystyttiin osoittamaan, että diabetesta edeltävä veren korkea insuliinitaso ennustaa heikompaa suoriutumista kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä väestötasolla, Ekblad selventää.

Miten jatkossa pitäisi toimia tutkimuksen tuloksien perusteella Suomen terveydenhuollossa?

– Väitöstutkimukseni tulosten perusteella voi todeta, että keski-iän terveillä elämäntavoilla voitaisiin todennäköisesti ehkäistä muistin alenemaa ja muistisairauden kehittymistä vanhuusiässä, Ekblad sanoo.

Näin tutkittiin

  • Vuosina 2014–2016 yhteensä 60 laajaan Terveys 2000 -väestötutkimukseen osallistunutta henkilöä tutkittiin Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa aivojen positroniemissiotomografia- (PET) ja magneettikuvantamisella.
  • Puolella tutkittavista oli todettu insuliiniresistenssi vuonna 2000, mutta kenelläkään heistä ei ollut lähtötilanteessa todettu diabetesta.
  • Puolet sekä insuliiniresistenssi- että verrokkiryhmästä kantoi perimässään erästä tiettyä geenimuotoa, joka on Alzheimerin taudin tärkein geneettinen riskitekijä. Suomessa noin 30 prosenttia väestöstä kantaa tätä geenimuotoa perimässään. Aivokuvantamisiin osallistuneet vapaaehtoiset olivat keskimäärin 71-vuotiaita, eikä heillä ollut muistisairautta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt