Ilmiselvä narsisti!
Tällainen leimakirves heilahtaa helposti arkikielessä, jos toinen ihminen vaikuttaa emotionaalisesti välinpitämättömältä tai emotionaalisesti kylmältä. Eväät katkeralle kriisille ovat koossa, jos narsistiksi leimattu henkilö on hyvin läheinen ihminen.
Usein narsistin leimalappu lyödään otsaan kuitenkin liian hätäisesti ja perusteetta. Todennäköisemmin taustalla on tunneköyhyyttä aivan muista syistä juontuen.
”Tunneköyhyys” ei ole tarkkaan määritelty psykologinen tai lääketieteellinen termi, mutta yleisesti se viittaa etenkin lämpimien tunteiden vähäiseen tunneilmaisuun sekä empatiakyvyn ja toisen tunnemaailman ymmärryksen puutteisiin.
Lääketieteellisessä asiayhteydessä kyseessä voi olla aleksitymia, joka tarkoittaa sananmukaisesti ”ei sanoja tunteille”. Se tarkoittaa persoonallisuuden piirteistöä, jolle on ominaista vaikeus tai kyvyttömyys tunnistaa tai kuvata omia tunteitaan ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista.
Väestötutkimuksen mukaan lähes joka kuudes suomalainen mies ja lähes joka kymmenes nainen on aleksityyminen.
Esimerkiksi katastrofaaliset kokemukset elämän alkutaipaleella tai huonosti toimivat ihmissuhteet voivat vaurioittaa pysyvästi ihmisen tunne-elämää.
Aleksitymiset henkilöt ovat usein toiminnan ihmisiä. Niinpä vaikeat tunteet, kuten suru ja viha, saattavat purkautua yltiöpäisen tehokkaana työsuorituksena.
Tunneköyhyydellä tarkoitetaan yleensä etenkin lämpimien tunteiden vähäistä ilmaisua sekä empatiakyvyn ja toisen tunnemaailman ymmärryksen puutetta.
Tunnemaailma voi olla niin sanotusti pakkasella myös neurobiologisen keskushermoston kehityshäiriön vuoksi.
– Autismikirjon häiriöt ovat tällaisia tiloja, esimerkiksi Aspergerin oireyhtymässä sanattoman viestinnän tulkitseminen esimerkiksi kasvojen ilmeiden avulla on hyvin vaikeaa. Myös omien tunnetilojen tunnistamisessa on vaikeuksia, kertoo Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
Niin ikään vaikeissa persoonallisuushäiriöissä omien tunnetilojen tunnistaminen ja säätely ovat puutteellisia.
– Psykopatiaan liittyy kykyä tunnistaa toisen mielentiloja, mutta tätä informaatiota käytetään välineenä omien etujen ajamiselle esimerkiksi toisia huijaamalla.
Tällaisessa tapauksessa henkilö voi järkeilemällä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia erinomaisesti, mutta kyky asettua emotionaalisesti toisen asemaan on olematonta tai vähäistä.
”Väestötutkimuksen mukaan lähes joka kuudes suomalainen mies ja lähes joka kymmenes nainen on aleksityyminen.
Narsistisessa häiriössä kyky asettua toisen asemaan on Korkeilan mukaan yleensä paremmin tallella, mutta tämä pätee, jos ei koe olevansa uhattuna tai jos siitä on itselle selvää hyötyä.
Jotkin ihmiset ovat yksinkertaisesti emotionaalisesti estyneitä.
– Estynyt ihminen kyllä tunnistaa toisten tunteita, mutta päättelee sanattomasta viestinnästä etupäässä kielteisiä asioita eikä kykene ilmaisemaan itseään, vaikka voi tietää miltä itsestä tuntuu, Korkeila kertoo.
”Esimerkiksi katastrofaaliset kokemukset elämän alkutaipaleella tai huonosti toimivat ihmissuhteet voivat vaurioittaa pysyvästi ihmisen tunne-elämää.
Hyvinkin sosiaalisella ihmisellä voi ilmetä tunnekylmyyttä tavalla, jota harva osaisi ennakolta olettaa. Tällaisesta tunteesta kertoo Sarah-nimellä esiintyvä näyttelijä BBC:n haastattelussa.
– Suhteet, joita tiedät syvästi arvostavasi, menettävät olennaisen sisältönsä. Tiedät rakastavasi lähimmäisiäsi, mutta tiedät sen neutraalina faktana sen sijaan, että tuntisit sen normaalilla tavalla, Sarah kertoo.
Sarahilla tällainen kummallisuus on seurausta terveydentilasta, jota kutsutaan depersonalisoitumiseksi. Se on ollut lääketieteellisesti tunnustettu häiriö vuosikymmenien ajan, mutta silti yleisesti hyvin huonosti tiedossa.
BBC:n tietojen mukaan depersonalisaatiohäiriötä esiintyy yhdellä prosentilla ihmisistä. Näin ollen se vastaisi yleisyydessään esimerkiksi skitsofreniaa.
Kyseinen häiriö diagnosoidaan naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Tämä johtuu luultavasti enemmän naisten halukkuudesta etsiä apua oireisiinsa kuin siitä, että naiset olisivat miehiä alttiimpia kehittämään häiriön.
”Tiedät rakastavasi lähimmäisiäsi, mutta tiedät sen neutraalina faktana sen sijaan, että tuntisit sen normaalilla tavalla.
Häiriön erikoisuuksiin kuuluu kokemus siitä, että irrottautuu ympäröivästä maailmasta ja omasta ruumiistaan. Jotkut saattavat kokea, että tietyt ruumiinosat eivät kuulu heille ja lisäksi he voivat kokea maailman kaksiulotteisena, ikään kuin se olisi litteä.
– Hän ei menetä kuitenkaan todellisuudentajuaan ja tietää kokemuksen olevan vain kuviteltu eikä suinkaan totta. Kokemus voi outoudessaan olla luonnollisesti pelottava tai ahdistava, kertoo Terveyskirjaston raportissa psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen.
Tunteita tallaavat myös tietyt kulttuuriset voimat ja käyttäytymismallit. Esimerkiksi sosiaalisen median runsas käyttö aiheuttaa estojen katoamista, Korkeila huomauttaa.
– Some on toisaalta hyvä alusta piittaamattomalle viestinnälle, koska toista osapuolta ei näe. Normaalin sosiaalisen kontaktin puute voi vapauttaa estoja etenkin, jos itsesäätelykyky ei ole lähtökohtaisesti kovin hyvä.
Suomalaisten tunteiden ilmaisu on parantunut viime vuosikymmenten aikana, mutta esimerkiksi digimaailmassa käytös voi olla hyvinkin tylyä.
Nykyinen digimaailma on monella tapaa otteiltaan raju, koska viestit ovat niin lyhyitä.
– Enää ei kirjoitella pitkiä kirjeitä, joissa asioista kerrottaisiin perusteellisemmin, jolloin oma mielikin jäsentyy paremmin.
Suomalaisten tunne-elämässä on nähtävissä myös paljon valoa, kun vertailupohja on takavuosikymmenissä. Esimerkiksi kouluissa opetetaan tunnetaitoja ja asioista kirjoitellaan ja keskustellaan enemmän medioissa, Korkeila muistuttaa.
– Nuoremmille miehille etenkin itseilmaisu tunteiden osalta on monipuolistunut omaan nuoreen aikuisuuteeni verrattuna. Television keskusteluohjelmissakin yksityistä tunne-elämää avataan aiempaa enemmän.
