Koko ajan ihan puhki ja jatkuvasti flunssassa? Salainen ase oireita vastaan löytyy omasta kehostasi - Terveys - Ilta-Sanomat

Koko ajan ihan puhki ja jatkuvasti flunssassa? Salainen ase oireita vastaan löytyy omasta kehostasi

Kiireen keskellä jo rauhallinen hengitys alkaa tepsiä.

Pitkittynyt stressi heikentää parasympaattisen, kehoa rauhoittavan hermoston toimintaa.

15.1.2018 12:07

Väsymys, stressi ja jatkuvat tulehdukset kertovat, että jotain on vialla. Kroppasi ei ehkä palaudu rasituksista kunnolla.

Tiesitkö, että palautumisjärjestelmäsi pääkytkin löytyy hermostostasi? Tarkemmin ottaen se on vagus- eli kiertäjähermo. Se on parasympaattisen, kehoa rauhoittavan hermoston oleellisin hermo.

Kiertäjähermo ulottuu aivorungosta kaikkiin tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon. Vagus tulee latinankielisestä sanasta vaeltaja. Hermo kiertää ympäri kehoa.

– Vagushermo vaikuttaa elimistöön laaja-alaisesti. Sen epätasapaino voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja, esimerkiksi närästystä, väsymystä, unettomuutta, ahdistusta, masennusta, syömishäiriöitä tai verenpaineen kohoamista. Jos parasympaattinen säätely on yleisesti ottaen heikentynyt, palaudut rasituksista huonommin ja unen laatusi voi olla heikompaa, sanoo hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen Firstbeatistä.

Kun hermo ei ole off-asennossa, se auttaa vähentämään stressiä, ahdistusta ja tulehduksia aktivoimalla parasympaattista hermostoa.

Aktivoi kytkimesi!

Pitkään jatkunut stressi heikentää vagushermon toimintaa. Tuomisella on kuitenkin lohduttava tieto: voit aktivoida vagus-kytkimen on-asentoon melko helposti. Nimittäin hengittämällä.

– Syvähengitys on ykkösniksini. Se on helpoin tapa rentouttaa keho ja mieli ihan missä tilanteessa vaan, samantien. Kiireinenkään ihminen ei voi väittää, ettei uloshengitykseen olisi aikaa tai tilaisuutta.

Syvä ja rauhallinen hengitys stimuloi vagushermoa, jolloin syke ja verenpaine laskevat.

Jo muutama pitkä uloshengitys katkaisee Tuomisen mukaan tehokkaasti stressireaktion. Vagushermon aktivointi lieventää myös kipua ja tehostaa suoliston toimintaa.

– Jo muutama yksittäinen rauhallinen hengitys rauhoittaa hetkellisesti, mutta esimerkiksi kymmenen minuutin hengitysharjoituksella voit laskea stressitasoa pidemmäksi aikaa. Pitkäaikaisimmat terveyshyödyt saavutat opettelemalla oikeanlaisen hengitystekniikan, jossa keuhkojen kapasiteetti on tehokkaasti käytössäsi.

Muitakin kikkoja

Vagushermoon voi vaikuttaa muillakin tavoin kuin hengittämällä. Oksitosiinin eli mielihyvähormonin erittyminen aktivoi vagushermoa, joten esimerkiksi halaaminen ja kosketus rentouttavat kehoa tehokkaasti.

Palautumista vauhdittavat myös muun muassa hieronta, meditaatio, jooga, akupunktio, avantouinti ja nauraminen.

Näin teet hengitysharjoituksen

1. Hengitä nenän kautta sisään. Voit samalla laskea rauhallisesti esimerkiksi neljään. Sisään hengittäessä vatsa kohoaa ja rintakehä laajenee, mutta hartiat ja kurkku pysyvät rentoina.

2. Uloshengitys saa olla hieman sisäänhengitystä pidempi. Voit laskea rauhallisesti esimerkiksi kuuteen. Rauhallisen uloshengityksen aikana rentouta tietoisesti keho. Samalla vatsa laskee ja syvät vatsalihakset supistuvat tehostaen keuhkojen tyhjentymistä.

3. Pyri käyttämään hengittäessä keuhkojen koko kapasiteettia, jotta keuhkot täyttyvät joka osasta tasapuolisesti. Älä silti yritä liikaa, jotta et saa turhia lihasjännityksiä.

4. Älä tee harjoituksesta itsellesi liian monimutkaista, koska tärkeintä on oppia hengittämään oikein arjen keskellä. Se ei ole vaikeaa, mutta sitä pitää aluksi harjoitella tietoisesti päivittäin.

– Itse asiassa tehokkain harjoitus on tiedostaa kiireen keskellä oma hengityksensä. Silloin huomaa, kuinka paljon tiedostamattamme pidätämme hengitystämme ja kuinka pinnallisesti hengitämme. Jo se auttaa uloshengittämään ainakin muutaman kerran tietoisesti vähän pidempään, jolloin vagushermo aktivoituu, Tuominen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?