Näistä fobioista suomalaiset kärsivät eniten – pelkoja voi aiheuttaa jopa kaupassa käynti - Terveys - Ilta-Sanomat

Näistä fobioista suomalaiset kärsivät eniten – pelkoja voi aiheuttaa jopa kaupassa käynti

Voimakas pelko voi alkaa hallita arkea.

Voimakas pelko voi alkaa hallita arkea.

Julkaistu: 12.1.2018 12:40

Naiset kertovat kärsivänsä peloista miehiä enemmän.

Muistatteko vielä jutut pelottavista pelleistä? Pellekammo voi olla niin voimakas, että se alkaa rajoittaa elämää. Silloin kyse on fobiasta eli itsepintaisesta pelosta, joka kohdistuu johonkin tiettyyn asiaan tai tilanteeseen. Pelko on usein liiallista ja epärealistista.

Pelot voivat olla moninaisia ja ne voivat kohdistua esimerkiksi eläimiin, ukkoseen, veteen, veren näkemiseen, pistoksiin tai tiettyihin tilanteisiin, kuten lentämiseen, suljettuihin tiloihin ja liikennevälineisiin. Joku voi myös pelätä likaa ja bakteereita, kaatumisia tai kovia ääniä.

– Fobiat kuuluvat ahdistushäiriöihin, sillä pelkoa herättävä kohde saa lähes aina aikaan ahdistusreaktion, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Ahdistuksen tunne voi tuottaa varsin voimakkaita oireita, jotka piinaavat ihmistä ja rajoittavat hänen elämäänsä. Joskus pelon lievittämisen tarve voi johtaa alkoholin liikakäyttöön tai työkyvyttömyyteen.

Väestötason selvityksiä ahdistuneisuushäiriöistä on Partosen mukaan vähän. Fobioista on kuitenkin tietoa Terveys 2000 -tutkimuksessa.

Nämä ovat suomalaisten yleisimmät fobiat

1. Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisia fobioita on tutkimuksen mukaan 3,1 prosentilla 19–34-vuotiaista suomalaisista.

– Lievä ujous ja arkuus muiden seurassa on ihan tavallista etenkin nuorilla. Fobiasta puhutaan, kun pelko alkaa vaikuttaa arkielämään eli toimintakyky heikkenee, Partonen sanoo.

Sosiaalinen fobia voi juontaa juurensa eri elämänkokemuksista. Siitä, miten muut ovat omaan persoonaan suhtautuneet. Traumaattiset tilanteet, joissa on tullut jokin vahva häpeän tai pelon tunne, voivat myös johtaa fobiaan.

– Ahdistusta aiheuttaa pelko siitä, että joutuu huomion kohteeksi tai se, että muut voivat kokea oman käytöksen noloksi ja nöyryyttäväksi. Pelko tulee tavallisimmin esille ruokailu- tai esiintymistilanteissa. Silloin ihminen voi mennä ihan kipsiin tai lukkoon. Hän voi alkaa änkyttää eikä saa sanottua mitään.

Ruumiillisia oireita voivat olla punastelu, hikoilu, suun kuivuminen, sydämentykytys, käsien vapina eli ”kahvikuppineuroosi”, oksentamisen pelko sekä kova tarve virtsata.

2. Määräkohtaiset pelot eli se, kun pelko kohdistuu johonkin tiettyyn asiaan tai tilanteeseen

Luettelo on pitkä: lentopelko, pimeän pelko, neulojen pelko, sillan tai joen ylittämisen pelko, veren näkemisen pelko, ahtaan paikan pelko, eläimiin kohdistuvat pelot ja niin edelleen. Jos ne niputetaan yhteen, pelkoja kokee 2,4 prosenttia 19-34-vuotiaista. Naiset kertovat kärsivänsä näistä peloista miehiä enemmän (3,8 prosenttia).

– Onkohan niin, että miehet eivät halua tunnustaa pelkojaan, kun taas naiset kertovat herkemmin, Partonen pohdiskelee.

Joidenkin määräkohtaisten pelkojen kanssa voi pärjätä hyvin ilman hoitoa, mutta esimerkiksi lentopelko voi olla varsin hankalaa, etenkin jos joutuu matkustamaan paljon.

3. Agorafobia eli julkisten paikkojen pelko

Kotoa ei uskalla poistua, hissiin ei kenties uskalla mennä, liikennevälineistä ja aukioista puhumattakaan. Noin 1,1 prosenttia potee julkisten paikkojen pelkoa, naiset jälleen hitusen miehiä enemmän.

– Taustalla voi olla huonoja kokemuksia esimerkiksi siitä, että on tullut julkisella paikalla ahdistelluksi. Pelko voi olla hankala, koska ihmisen on oltava sosiaalinen ja mukana yhteiskunnassa.

Julkisten paikkojen pelkojen seurauksena niistä kärsivä alkaa välttää tilanteita, joissa hän pelkää oireidensa ilmenevän. Jokapäiväinen elämä kaventuu, kun esimerkiksi kauppaan ei kykene menemään.

Näin pelkoja voi lievittää

Fobiat ovat usein sitkeitä ja pitkäkestoisia, sillä pelko on voimakas, intensiivinen tunnetila. Pelkoja voi lievittää erilaisin harjoituksin, joissa pelko kohdataan asteittain. Pelkkä ryntääminen pelkoja päin ei Partosen mukaan auta.

Tavallisin hoitomuoto on psykoterapia. Sen avulla sekä ajatuskulkuja että käyttäytymistä pyritään muuttamaan.

Yksinkertaisia pelkoja voi kokeilla lievittää itsekin. Esimerkiksi veren näkemistä tai injektioita pelkäävä voi alkuun kuvitella mielessään tilanteen, jossa verinäyte otetaan tai rokote annetaan, ja edetä sitten vaikka videon katsomiseen. Esitelmöintiä pelkäävä voi puolestaan harjoitella rentoutumista ja muille puhumista kotona läheisilleen.

Fobiasta kärsivän painostaminen ja pelkojen mitätöinti pahentaa niistä eroon pääsyä.

Tuoreimmat osastosta