Tunnista aivoinfarktin vaara: petollinen oire tulee ”kuin salama kirkkaalta taivaalta” mutta on jo minuuteissa ohi - Terveys - Ilta-Sanomat

Tunnista aivoinfarktin vaara: petollinen oire tulee ”kuin salama kirkkaalta taivaalta” mutta on jo minuuteissa ohi

Julkaistu: 28.12.2017 13:10, Päivitetty 28.12.2017 15:51

Kymmenen suomalaista saa TIA-kohtauksen joka päivä. Kohtaus on merkki vakavasta aivoinfarktivaarasta.

Pyykit jäivät märäksi mytyksi koneeseen, kun viisikymppisen naisen oikea käsi lakkasi yhtäkkiä toimimasta.

Käsi valahti täysin veltoksi, mutta kun nainen istui hetkeksi alas, hän tunsikin, kuinka voima alkoi hiljalleen palata käteen.

– Kun voima palautui kokonaan siinä istuessa, jatkoin vain pyykin ripustamista enkä hakeutunut mihinkään hoitoon, nainen kertoi viikkoa myöhemmin, tultuaan päänsärkyoireiden vuoksi professori Perttu Lindsbergin vastaanotolle.

Neurologian professori ja Hyksin osastonylilääkäri Perttu Lindsberg sanoo, että naisen hetkellinen käden voimattomuus oli tyypillinen TIA-kohtaus.

– Vaaran merkki voidaan tunnistaa potilaan kertomuksesta.

”Tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta”

TIA (Transient Ischemic Attack) tarkoittaa ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä, jonka oireita ovat toisen puolen käden tai jalan halvaantuminen, kasvojen toisen puolen roikkuminen tai yhtäkkiset häiriöt puhekyvyssä. Potilaalta voi myös pimentyä toisesta silmästä näkö, hän voi nähdä kaiken kahtena tai kaatua äkillisen huimauksen vuoksi.

Kohtauksen tunnistaminen on tärkeää, koska se on vaaran merkki lähipäivien merkittävästi kohonneesta aivoinfarktiriskistä.

Vuosittain noin 4 000 suomalaista saa TIA-kohtauksen. Eniten ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy vanhuksilla, ja vaara suurenee iän myötä. Huomattava osa potilaista on kuitenkin alle 65-vuotiaita, ja joka kymmenes on alle 50-vuotias.

– Aivoverenkiertohäiriö on hyvin yllättävä. Se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, Lindsberg kuvailee.

Lähes yhtä nopeasti TIA-kohtaus myös menee ohi. Oireet voivat olla pelottavat, mutta valtaosa kohtauksista on ohi minuuteissa.

– Ja sepä tekee TIA:sta petollisen. Ihminen ei välttämättä ymmärräkään, että kyseessä oli vakava juttu.

Kun oireet katoavat, säikähdys saattaa laantua helpotuksen huokaukseksi ja lääkärillä käyminen jäädä väliin. Lindsberg korostaa, että vaikka olo palautuisi täysin normaaliksi, hoitoon on hakeuduttava viipymättä.

– Etenkään tyypillinen suomalainen mies ei mene lääkäriin kovin helposti vaan vetää peittoa korville ja toivoo, että huomenna olisi parempi päivä. Tätä olen nähnyt tapahtuvan jopa vakavissa aivoinfarktitilanteissa.

– Alitulkinta on inhimillistä, koska ainahan sitä toivoo, ettei tapahtuisi mitään pahaa. Usein hoitoon hakeutumisessa onkin avainroolissa lähellä oleva ihminen: läheinen kotona tai ohikulkija kauppakeskuksessa.

TIA-kohtaukseen pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin aivoinfarktiin

Alkunsa TIA-kohtaus voi saada pienestä hyytymästä, jonka veri kuljettaa aivoihin. Hyytymä kulkeutuu aivoverisuoneen ja aiheuttaa tilapäisen verenvähyyden, jolloin aivokudoksen toiminta häiriintyy paikallisesti. Aivokudoksen energian- ja hapensaanti loppuvat, ja aivojen sähköinen toiminta loppuu hetkeksi – kunnes tämä tulppa liukenee joko itsestään tai hoitotoimenpiteen vuoksi.

Ilman tutkimuksia on ei voida tietää, oliko kyseessä yksittäinen pieni hyytymä vai onko elimistössä esimerkiksi eteisvärinän tai valtimonkovettumataudin vuoksi muodostumassa hyytymiä, jotka voivat tukkia suonen kokonaan ja aiheuttaa varsinaisen aivoinfarktin.

– Ihminen on voinut olla täysin terveiden kirjoissa, mutta TIA-kohtaus tarkoittaa, että luonto onkin valinnut hänet siihen joukkoon, jolla on lähipäivinä ja -viikkoina moninkertaisesti kohonnut aivoinfarktin riski.

Tämän vuoksi TIA-kohtaukseen pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin aivoinfarktiin ja tutkimukset on aloitettava yhtä kiireellisesti.

– TIAn saaneista noin kymmenelle prosentille tulee aivoinfarkti seuraavan kolmen kuukauden aikana. Riski on kaikkein suurimmillaan seuraavina tunteina ja päivinä. Kahden viikon jälkeen se jo hieman tasaantuu, mutta on edelleen voimakkaasti suurentunut.

Jos TIA-potilas ohjataan päivystykseen, verihyytymän tyypilliset lähtöpaikat tutkitaan ja aloitetaan veritulppia estävä lääkitys. Hoitotoimenpiteillä aivoinfarktiriskiä saadaan pienennettyä merkittävästi.

– Se saadaan putoamaan viidennekseen, eli kahdeksan kymmenestä aivoinfarktista, jotka olisivat muuten tulleet, jää tulematta.

”Aivoterveellisillä elintavoilla on ehdottomasti vaikutusta”

TIA-kohtauksia ja aivoinfarktia on mahdollista ehkäistä myös itse.

– Aivoterveellisillä elintavoilla on ehdottomasti vaikutusta, Lindsberg sanoo.

– Kymmenen tärkeintä riskitekijää selittävät 90 prosenttia aivoinfarkteista, ja näistä tekijöistä viisi tärkeintä ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, vähäinen liikunta, huonot ravintotottumukset ja keskivartalolihavuus.

Vaikka verenpainetauti on riskilistalla ensimmäisenä, professori sanoo, että liian monelta se jää hoitamatta tarpeeksi hyvin.

– Korkea verenpaine ei ole elintapa, mutta on omissa käsissä, miten hyvin huolehtii lääkityksestä ja verenpaineen mittauksesta. Ikävä kyllä liian harva on asianmukaisella verenpainetasolla, vaikka tauti on todettu.

Kaikkea eivät hyvät elintavatkaan ratkaise, vaan TIA-kohtaus voi iskeä niistä huolimatta.

Jos näin käy, Lindsberg neuvoo mieltämään asian positiiviseksi: valtaosa aivoinfarktipotilaista ei saa ”ennakkovaroitusta” infarktista.

– Jos jokin ennakko-oire on, TIA on juuri se. Tavallaan se on siis käännettävissä – jos näin voi sanoa – jopa onnekkaaksi varoitusmerkiksi.

TIA eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö

  1. TIA eli Transient Ischemic Attack on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, joka kestää usein vain minuutteja.

  2. Oireita voivat olla esimerkiksi toisen puolen käden tai jalan halvaantuminen, kasvojen toisen puolen roikkuminen tai yhtäkkiset häiriöt puhekyvyssä.

  3. Kohtauksen tunnistaminen on tärkeää, koska sen jälkeen lähipäivien aivoinfarktiriski on moninkertaisesti kohonnut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?