Maha kuralla matkan jälkeen? Näin erotat elimistössä lymyävän suolistoloisen tavanomaisesta turistiripulista - Terveys - Ilta-Sanomat

Maha kuralla matkan jälkeen? Näin erotat elimistössä lymyävän suolistoloisen tavanomaisesta turistiripulista

Ripuli on yleinen matkailijan terveyspulma. Suolistoloinen voi aiheuttaa oireita pitkänkin ajan kuluttua tartunnasta.

Mieti matkustaessasi missä syöt, mitä syöt ja miten syöt, jos haluat välttyä ikäviltä vatsapöpöiltä.­

27.12.2017 13:10

Paljon matkaileva on tuskin säästynyt jonkin sortin vatsataudilta. Tropiikkiin suuntautuvilla matkoilla jopa 40 prosenttia sairastuu.

Yleisimmin ripulin aiheuttaa ruoasta tai juomasta saatu bakteeri. Myös bakteerien, virusten tai alkueläinten joutuminen uimavedestä suuhun voi aiheuttaa ripulin. Yleisimpiä syntipukkeja ovat koli- ja kampylobakteerit, salmonella ja shigella. Viruksetkin ovat melko yleisiä.

Suolistoloisen saaneiden kauhutarinoita voi välillä lukea lehdistä. Miten loisen, kuten ameeban, voi erottaa tavallisesta ripulista? Kysyimme asiaa Tyksin infektiosairauksien ylilääkäriltä Jarmo Oksilta.

Mistä tunnistan tavallisen turistiripulin?

Taudin itämisaika on muutamasta tunnista noin kolmeen päivään. Turistiripulin tavallisin aiheuttaja, kolibakteeri, saa tyypillisesti aikaan yhtäkkisen ja rajunkin tuntuisen ripulitaudin. Siihen voi liittyä kuumetta.

Salmonella ja kampylobakteeri aiheuttavat yleensä rajumman ja pitkäkestoisemman taudin. Oireita voivat olla verinen ripuli ja voimakkaat vatsakrampit. Myös eräs kolibakteerin tyyppi (EHEC) ja harvinainen shigella voivat aiheuttaa veriripulia. Virustaudeista norovirus alkaa useimmiten oksentamisella. Vasta sen jälkeen tulee ripuli.

Mistä tunnistan suolistoloisen?

Alkueläinten ja matojen aiheuttamia tauteja kutsutaan myös loistaudeiksi. Alkueläimiin liittyvät taudit alkavat usein vasta esimerkiksi viikon kestäneen matkan jälkeen. Oireilu on usein pitkäkestoista. Vatsakivut tai -vaivat voivat olla rajuja, mutta kuume ei välttämättä nouse.

Giardia on yksi yleisimmistä suolistoloisista. Sen aiheuttaman giardaasin itämisaika on 1–3 viikkoa. Tautiin kuuluu ylävatsavaivoja, pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta. Oireet voivat pitkittyä jopa useiden kuukausien mittaisiksi. Kryptosporidioosi on giardian tapainen, mutta aiheuttaa voimakkaampaa vesiripulia.

Matoinfektioitakin esiintyy, mutta ne ovat tavallisilla turistimatkoilla harvinaisia – eivätkä yleensä edes aiheuta ripulia vaan pikemmin muita vatsavaivoja.

Mikä ihmeen ameeba?

Ameeba on loisista hankalin. Se saattaa läpäistä suolenseinämän ja hakeutua muihin kudoksiin, kuten maksaan. Siellä se voi aiheuttaa esimerkiksi maksapaiseen, joka ilmenee oikean kylkikaaren kipuina. Tästä syystä amebiaasi voi alkaa oireilla vasta monen kuukauden päästä alkuvaiheen infektion jälkeen.

Mistä ripulin aiheuttajat yleensä tarttuvat?

Alkueläimen saa tyypillisimmin vedestä tai elintarvikkeista huonon hygienian maissa. Bakteerit joutuvat useimmiten ruokaan valmistusprosessin aikana huonon käsi- tai ruuanvalmistusolosuhteiden hygienian vuoksi.

Miten ripulitauteja pitää hoitaa?

Suurin osa ripulitaudeista hoituu itsestään. Tärkeintä on pitää huolta nestetasapainosta. Täydelliseen toipumiseen voi hyvin mennä yli viikkokin.

Ripulilääke voi lievittää oireita, mutta joissain tapauksissa se voi pahentaa tilannetta, koska bakteerien myrkkyaineet ”eivät pääse ulos” elimistöstä.

Jos kuume kestää korkeana yli vuorokauden tai ripuli jatkuu rajuna yli 2–3 vuorokautta, hakeudu lääkäriin. Jos nestehukka on suuri eikä mikään pysy sisällä, mene lääkäriin jo aiemmin – varsinkin jos sinulla on jokin perussairaus.

Muista, että ripulia saattaa esiintyä muunkin yleisinfektion yhteydessä. Jos yleisvointisi romahtaa, lääkäriin on syytä hakeutua nopeasti.

Alkueläin- ja matoinfektiot vaativat aina omanlaistaan lääkärinhoitoa.

Miten vatsapöpöjä voi ehkäistä?

Muista nämä kolme asiaa: mieti missä syöt, mitä syöt ja miten syöt. Kunnolla kypsennetyt ruoat ovat turvallisin valinta, juomissa on hyvä olla tarkkana eikä jääpaloja kannata tilata juomaan joka paikassa. Käsihygienia on olennaisen tärkeä, mutta käsidesinfektioaine ei tee autuaaksi: saippuapesu ajaa käytännössä saman asian.

Matkakohteesta riippuu, voiko hanavettä juoda. Mitä kauempana kotoa, sitä turvallisempi valinta on pullotettu vesi.

Mahahaava- ja närästyslääkkeet vähentävät mahalaukun happamuutta ja lisäävät turistiripulin riskiä.

Onko maitohappobakteereista apua?

Probiootit – kuten maitohappobakteeri tai hiivavalmisteet – voivat ehkäistä turistiripulia, mutta tutkimusnäyttö on hieman ristiriitaista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?