Alkoholimyrkytys lamauttaa kehon vaivihkaa – nämä merkit voivat paljastaa hengenvaarallisen tilan

Julkaistu:

Alkoholi
Horjuvaa ja huonokuntoista ystävää ei ole syytä päästää yksin seikkailemaan.
Se mukava illanvietto, kenties pikkujoulut. Syöt ja nautiskelet myös alkoholia. Noin 0,6–0,7 promillen pienessä nousuhumalassa olet ehkä parhaimmillasi: juttua tulee, olo on mukava. Jos jatkat juomista, alkaa tapahtua. Puhe takeltelee, olo huononee, horjut. Jos oksennuksesta ei ala tulla loppua tai sammut, olet saanut rankemman sortin alkoholimyrkytyksen.

– Humala on aina tietynasteinen myrkytystila, koska alkoholi on hermomyrkky, muistuttaa A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Pienessä juopumuksessa myrkytystila pysyy kuitenkin hallinnassa.

Nuorilla ja ensi kertaa alkoholia maistavilla myrkytysoireet voivat olla hyvinkin vakavia jo melko pienistä määristä, sillä elimistö ei heillä ole tottunut alkoholiin. Joulujuomat voivat yllättää kokeneemmatkin aikuiset.

– Esimerkiksi glögeissä on väkevää alkoholia. Jos niitä juo pitkin iltaa, voi yhtäkkiä tulla tosi huono olo. Alkoholi on muutoinkin salakavala, koska se tulee verenkiertoon viiveellä.

Huono olo kertoo siitä, että elimistö yrittää päästä kaikin keinoin eroon myrkystä. Keho alkaa samalla myös kuivua, koska alkoholi on diureetti eli poistaa nestettä.

Myrkytystila syvenee tipoittain

Jos juomista ei jossain kohtaa katkaise, käy kutakuinkin seuraavaa: puhe alkaa sammaltaa, tulee koordinaatiovaikeuksia, maailma pyörii ja vointi on kehno. Simahtaminen alkaa olla lähellä.

– Toiminto toisensa jälkeen sammuu. Hengitys ja lihakset lamaantuvat ja syke ja verenpaine tippuvat. Viimeinen vaihe on se, että aivot eivät enää kykene kunnolla toimimaan. Ne lamaantuvat myrkystä niin pahasti, että ne eivät enää pysty kontrolloimaan elintoimintoja, Simojoki sanoo.

Vaikea myrkytystila vaatii sairaalahoitoa. Jos elimistössä on kolme promillea alkoholia, tehollekin saattaa joutua. Myrkytys voi johtaa myös kuolemaan.

Uusi vuosi ja juhannus ovat Simojoen mukaan vuoden pahimpia pyhiä, joina myrkytyksen takia puolikuntoisia ihmisiä hoidetaan päivystyksessä runsaasti. Vuosittain alkoholimyrkytykseen kuolee arviolta 200–300 henkilöä. Suomalaiseen alkoholikulttuuriin tuntuu kuuluvan se, että juominen jatkuu jatkumistaan. Monissa muissa maissa otetaan hiukan hitaammin.

– Kannattaa seurata, jos joku innostuu vetämään 5–10 snapsia kinkun päälle kovaa vauhtia. Kestää hetken, ennen kuin alkoholi alkaa vaikuttaa.

Puolen tunnin päästä voi olla ihan taju kankaalla.

Milloin on syytä auttaa itseään ja kaveria?

Jos alkaa voida tosi huonosti ja oksentaa ankarasti, ikävä raja on saavutettu. Kroppa pinnistelee silloin ankarasti päästäkseen eroon alkoholista.

– Jos kaverisi vaikuttaa tokenevan, ottaa vain vähän silliä ja jatkaa juomista, Turmiolan Tommi tulee jossain vaiheessa.

Yksi kovemman myrkytystilan tunnusmerkki on vastustamaton halu nukkua. Ihmisiä paleltuu tästä syystä ulkona joka vuosi.

– Jos ihminen ei ole heräteltävissä kunnolla, paikka ei välttämättä ole koti vaan ambulanssi.

Simojoki ei päästäisi horjuvaa ystävää yksin taksiin ja kotiin. Humalatilassa voi sattua muutakin ikävää. Joku voi käydä vaikka käsiksi.

– Jos toinen on sammunut ja herää ja sanoo, että kyllä minä pärjään, huolehdi silloinkin kaveri kotiin saakka.

Jos autat kaverin pehkuihin, katso, että hän on kylkiasennossa. Myrkytystilassa ihminen on varsin rento, jolloin oksennus saattaa valahtaa alas nielusta. Tukehtuminen on silloin vaarana.

Mikä tepsii – vai tepsiikö mikään?

Alkoholimyrkytyksen selättämiseen ei ole taikatemppuja. Myrkyn pitää vain antaa palaa ja poistua elimistöstä. Kehoa on syytä kuitenkin nesteyttää. Se auttaa alkoholin kuivattamaa elimistöä palautumaan.

– Sairaalassa voidaan nesteyttää suonensisäisesti ja antaa joskus esimerkiksi sydämen toimintaa tukevia lääkkeitä. Oksettamista ei enää suositella, koska niiden jäljiltä voi tulla muita ongelmia, kuten keuhkokuume.

Paras niksi on tuntea omat rajansa, jotta ikävältä tilalta voi tykkänään välttyä.