Uuvuttaako kakkostyypin diabetes? ”Diabeetikko ei koskaan koe olevansa riittävän hyvä” - Terveys - Ilta-Sanomat

Uuvuttaako kakkostyypin diabetes? ”Diabeetikko ei koskaan koe olevansa riittävän hyvä”

Kakkostyypin diabeteksen omahoidossa ei voi koskaan olla kympin oppilas. Riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet voivat aiheuttaa hoitoväsymystä.

Hoitoväsymystä voi tuntea, vaikka diabetes olisi hyvässä tasapainossa, sillä aina voisi syödä terveellisemmin ja liikkua aktiivisemmin. Kuvituskuva.­

18.11.2017 12:31

Kun sairastut tyypin 2 diabetekseen, ruokakaupan ostoskärryjen sisällöstä tulee hoitopäätös, samoin siitä, katsotko tv:tä vai lähdetkö lenkille.

– Kaikki arjen asiat liittyvät diabetekseen ja vaikuttavat sokeritasapainoon. Ensisijainen hoito kakkostyypin diabeetikoille on siksi aina elintapahoito, sanoo vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Suomen Diabetesliitosta.

Kolikolla on kaksi puolta: on rohkaisevaa ja kannustavaa, että elintavoilla voi vaikuttaa ratkaisevasti omaan sairauteen, mutta toisaalta sama asia voi kuormittaa, koska se tuntuu liian suurelta vastuulta.

Tyypin 2 diabetekseen liittyy myös hyvin erilainen mielikuva kuin nuoruustyypin eli ykköstyypin diabetekseen. Kun ykköstyypin potilaat saavat myötätuntoa rankan sairautensa vuoksi, kakkostyypin diabetekseen sairastunut törmää usein koviin asenteisiin, sillä moni mieltää sairauden itse huonoilla elintavoilla aiheutetuksi.

– Kakkostyypin diabeetikon elämää värittää syyllisyys. He kokevat saavansa yhteiskunnan ja median taholta sellaista viestiä, että sairaus on itse aiheutettu. Tällainen taakka on aika valtava kantaa.

Jylhän mielestä mitään sairautta tai vaivaa ei kannattaisi kovin herkästi tuomita itse aiheutetuksi.

– Eikö samalla logiikalla sekin ole itse aiheutettua, jos lähdet liukkaalla kelillä juoksulenkille, kaadut ja jalkasi murtuu? hän kärjistää.

Jylhä muistuttaa, että tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen vaikuttavat elintapojen lisäksi perintötekijät.

– Kaikki kakkostyyppiläiset eivät ole ylipainoisia, eivätkä kaikki ylipainoiset sairastu diabetekseen.

”Et ole koskaan kympin oppilas, se uuvuttaa”

Jos syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet kasvavat, kakkostyypin diabeetikko voi uupua sairauteensa ja kokea hoitoväsymystä.

Erityisesti ylipaino aiheuttaa syyllisyyttä ja turhautumista.

– Diabeetikko ei koskaan koe olevansa riittävän hyvä. Jos hän on laihtunut kaksi kiloa, pitäisi silti laihtua vielä enemmän. Jos hän on jo tehnyt ruokavalioon muutoksia, listalla odottaa jo seuraava juttu, jonka voisi tehdä vieläkin paremmin.

Hoitoväsymystä voi tuntea, vaikka diabetes olisi hyvässä tasapainossa, koska aina voisi syödä terveellisemmin, nukkua enemmän ja liikkua aktiivisemmin.

– Et ole koskaan kympin oppilas, se uuvuttaa. Vaikka eihän todellisuudessa sellaista ihmistä olekaan, joka pystyy elämään niin, että kaikki sujuu täydellisesti!

Kun yksi potilas ei unohda diabetestaan hetkeksikään, toinen sivuuttaa sen täysin.

– Kakkostyypin diabetesta voi ”hoitaa” niinkin, että nakkaa tabletteja suuhun ja mittaa silloin tällöin verensokeria.

Näin voi pärjätä jopa vuosikausia, eikä diagnoosi näy käytännössä missään.

– Diabeteksen luonne kuitenkin muuttuu, se ei pysy samanlaisena. Sokeritasapainossa näkyy kaikki, mitä elämässä tapahtuu: esimerkiksi eläkkeelle jääminen voi näkyä hyvässä tai pahassa, Jylhä kertoo.

Riittämättömästi hoidettu diabetes voi aiheuttaa hengenvaarallisia sairauskohtauksia kuten sydän- ja aivoinfarkteja.

– Jos taudin on ensin sivuuttanut, sen paheneminen voi olla henkisesti kova paikka.

Minkälainen hoito olisi elämäntilanteessasi riittävän hyvää?

Käytännössä hoitoväsymys voi näkyä niin, että diabeteksesta ”pidetään taukoa”. Potilas voi esimerkiksi lopettaa sokerien mittaamisen kokonaan ja kapinoida terveellistä syömistä vastaan.

Yksi diabeetikko tokaisi koulutustilaisuudessa Jylhälle, ettei jaksa enää välittää mistään ja siksi syö mitä huvittaa – ja elää niin kauan kuin elää.

– Hänen ajatuksensa oli, että elämänlaatu olisi näin parempi. Seuraus voi kuitenkin olla ihan päinvastainen, viimeisten vuosien elämänlaatu voi olla ihan kauhea, Jylhä sanoo.

Koska ruoasta saa hetkellistä hyvän olon tunnetta, pieniä ja isompiakin repsahduksia sattuu väistämättä kaikille.

– Diabeetikolle repsahduksesta takaisin hyviin elintapoihin palaaminen voi olla todella vaikeaa, jos koko sairaus kyllästyttää. Repsahdus on myös omiaan lisäämään syyllisyyttä.

Repsahdusten ja syyllisyyden kierteen voi katkaista tekemällä määrätietoisesti pieniä hyviä muutoksia.

– Kannattaa lopettaa sen miettiminen, että ”tätäkö loppuelämäni on”, ja yrittää päästä eroon siitä syyllisyydestä, ettet hoida diabetesta tarpeeksi hyvin.

Jylhä kannustaa, että jokaisen elintavoista löytyy jotakin, mikä on jo valmiiksi hyvin. Koko elämää ei edes kannata yrittää muuttaa.

– Ala sen sijaan pohtia, minkälainen hoito tässä elämänvaiheessa olisi sinulle riittävän hyvää, ja rupea tekemään siihen suuntaan pieniä muutoksia, hän rohkaisee.

Alkaako sinua aterian jälkeen väsyttää niin, että tulee tarve pienille nokosille? Syynä saattaa olla kakkostyypin diabetes. ET:n omalääkäri Risto Laitila kertoo alla olevalla videolla, mitkä muut pienet oireet voivat kertoa piilevästä kakkostyypin diabeteksesta.

Näin selätät hoitoväsymyksen

  1. On todella kuluttavaa stressata koko ajan siitä, että pitäisi laihduttaa – ilman että mitään tulosta syntyy. Unohda hetkeksi, kuinka paljon sinun pitäisi lääkärin mukaan laihduttaa, ja pyri pieneen painonpudotukseen. Silläkin on suuri merkitys kakkostyypin diabeteksessa.

  2. Syyllisyys ei tutkimusten mukaan motivoi elintapamuutoksiin vaan siitä on pikemminkin haittaa. Yritä ensin hyväksyä se, minkälainen olet, oli painosi mikä tahansa. Sen jälkeen voit pohtia, mitä haluat elämässäsi tehdä.

  3. Älä mieti, miten lääkäri tai yhteiskunta haluaa sinun muuttavan, vaan mieti, mitä asioita itse haluat muuttaa. Huomaa myös, mitä hyvää elämässäsi jo on.

  4. Lopeta sitku-ajattelu. Valitse pieni, mutta itsellesi merkityksellinen asia, jonka haluat muuttaa – ja ala toteuttaa sitä konkreettisesti heti.

  5. Kirjoita muutos muistutukseksi lapulle. Esimerkiksi: teen kolme kertaa viikossa puolen tunnin lenkin tai menen aina nukkumaan tiettyyn aikaan. Kun teet ensin yhden hyvän asian, se motivoi muihinkin muutoksiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?