Uhkaako rypsiöljy tuhota salakavalasti suomalaisten suoliston? Asiantuntija vastaa - Terveys - Ilta-Sanomat

Uhkaako rypsiöljy tuhota salakavalasti suomalaisten suoliston? Asiantuntija vastaa

Ravitsemusterapian professorin mukaan yksi ravintoaine ei ravitsemuksessa ratkaise.

Rasvoissa on eroja ja yhtäläisyyksiä.

15.11.2017 6:58

Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikolla tulehduksellisten suolistosairauksien yleistymisestä. On arveltu, että ruokavaliovalinnoilla on tässä merkitystä. Jutussa haastatellun gastroenterologian professorin mukaan yksittäisistä ravintoaineista vahvin näyttö on linolihapon haitallisuudella.

Linolihappoa sisältävä rypsiöljy voi hänen mukaansa siksi olla perusteltua vaihtaa oliiviöljyyn.

Rypsiöljyä on kritisoitu aikaisemminkin. Tuhoaako rypsiöljy suolistoa, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab?

– Ei tosiaan, päinvastoin! Jos suolistossa on tulehdusta, rypsiöljyä sisältävä ruokavalio voi hillitä sitä.

Linolihappo on yleisin monityydyttymätön n-6-sarjan rasvahappo. Elimistö valmistaa siitä useita yhdisteitä, joilla on vaikutusta tulehdukseen.

– Ihmisillä tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa edes huomattavasti tavanomaista saantia suurempi linolihapon määrä ei ole lisännyt tulehdusreaktioita edellyttäen, että n-3-sarjan rasvahappoja, esimerkiksi alfalinoleenihappoa, on ruokavaliossa edes kohtuudella.

Kokonaisuus ratkaisee

Schwabin ydinviesti on se, että yhtä ruoka- tai ravintoainetta ei ole mieltä tuijottaa liikaa – ruokavalio on aina monen osan kokonaisuus.

Rypsiöljyn tapauksessa oleellista on etenkin omega-3-rasvahappoihin kuuluvan alfalinoleenihapon ja linolihapon suhde.

– Rypsiöljyssä linolihapon suhde alfalinoleenihappoon on kahden suhde yhteen, kun se oliiviöljyssä on 21 suhde yhteen. Jos linolihapon osuus ruokavaliosta halutaan pitää kohtuullisena, rypsiöljy ja rypsiöljypohjaiset kasvirasvalevitteet ovat nimenomaan tärkeitä, Schwab sanoo.

– Linolihapon vaikutus voi olla suurinakin määrinä edullinen, kunhan kuutosten ja kolmosten suhde on pieni eli ruokavaliossa on mukavasti omega-3-rasvahappoja esimerkiksi kasviöljyistä ja kalasta.

Toisin sanoen: jos kolmosia on vähän, kutosetkin ovat huonoja.

Välimerellisessä ruokavaliossa pääasiallisen öljynä on oliiviöljy, mutta ruokavaliossa on runsaasti matala-asteisen tulehduksen kannalta edullisia kasviksia ja hedelmiä, kalaa ja muita mereneläviä, pähkinöitä, siemeniä sekä vain vähän maitovalmisteita.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että kova rasva muun muassa maito- ja lihavalmisteista on epäedullista myös matala-asteisen tulehduksen kannalta.

Matala-asteisen tulehduksen on todettu vaikuttavan esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Pärjääkö ilmankin?

Ravitsemussuositusten mukaan rypsiöljyä on hyvä nauttia pari ruokalusikallista päivässä. Vaihtoehtoisesti leivän päälle voi sivellä rypsiöljypohjaista levitettä.

Mitäs jos rypsiöljy ei maistu – pärjääkö ilmankin? Kyllä, kunhan omegakolmosista pitää huolta.

– Kiinnitä huomiota siihen, että saat jostain omega-3 -rasvahappoja. Niitä on esimerkiksi saksanpähkinöissä ja saksanpähkinäöljyssä sekä soija-, pellavansiemen- ja camelinaöljyissä. Kalaa on hyvä kuulua ruokavalioon 2–3 kertaa viikossa.

Rypsiöljyn hyviä puolia ovat Schwabin mukaan myös nämä: rypsiöljy sisältää enemmän suotuisaa pehmeää rasvaa kuin oliiviöljy, sitä löytyy sekä mietona että aromikkaampana, ja se on edullista sekä kotimaista.

Alla olevalla videolla kerrotaan, miksi suolistobakteerit ovat tärkeitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?