Vaivaako vatsa? Tee helppo ”kuitutesti” ja voit päätellä, onko suolistosi kunnossa - Terveys - Ilta-Sanomat

Vaivaako vatsa? Tee helppo ”kuitutesti” ja voit päätellä, onko suolistosi kunnossa

Kuidut ovat terveyden supersankareiden eli hyvien suolistobakteerien ravintoa.

9.11.2017 19:00

Kuinka nopeasti mustikka kulkee suusta pönttöön, entä salaatti tai makkara? Toivottavasti suhteellisen nopeasti, sillä se on suoliston terveyden kannalta hyvä juttu. Elintavat – kuten prosessoitu ruoka, vähäinen kuidunsaanti ja liikunnan puute – voivat kuitenkin viivästyttää ruoan matkaa. Silloin se saattaa kestää kolmesta neljään päivään, jopa kauemmin.

– Jos ruoan jätteet ja sivutuotteet sekä bakteerin jäännökset ovat suolessa liian pitkään, seurauksena voi olla vahingollisia aineita, jotka vaikuttavat suoleen ja saattavat lisätä paksunsuolensyövän riskiä, kirjoittaa ruotsalainen ravintofysiologi David Jonsson kirjassaan Vatsan viisaus ja suoliston salat (Minerva kustannus).

Katso yllä olevalta videolta, miksi suolistobakteerit ovat niin tärkeitä, ja miten niitä voi ruokkia.

Suolisto on terveyden ilmapuntari. Sen kunto ja etenkin suolistossa majailevat bakteerit ovat monin tavoin yhteyksissä hyvinvointiimme. Suolistossasi myllertää kaikkiaan noin 800–1200 erilaista bakteerilajia. Ne ovat mikrobeja eli pienen pieniä eliöitä.

Bakteerikantasi on yksilöllinen, kuin sormenjälki. Perit sen ytimen vanhemmiltasi. Hyvät suolistobakteerit vaikuttavat niin vastustuskykyyn kuin painoon, mielialaankin. Huono bakteerikanta taas linkittyy sairauksiin sekä suoliston epätasapainotilaan, joka voi aiheuttaa niin sanottua matala-asteista tulehdusta.

Tee kuitutesti

Jonssonilla on suoliston terveyttä luotaava kikka, ”kuitutesti”. Hän kehottaa tarkistamaan suoliston kunnon näin:

1. Avaa purkki maissia.

2. Syö ainakin noin 1 dl maissia veden kera.

3. Älä pure maissinjyviä!

4. Tarkkaile, milloin maissinjyvät näkyvät ulosteessa. Ne eivät hajoa matkalla.

Jos aikaa kuluu 48 tuntia, asiat ovat kohdillaan. Jos maissinjyvät matkaavat matkaavat 3–4 vuorokautta tai kauemmin, aterioille kannattaa lisätä kuitua.

Kuitujen ja bakteerin kimppa

Kuidut ovat hiilihydraattiketjuja, joita keho ei kykene hajottamaan. Etenkin vesiliukoisilla kuiduilla on paljon suotuisia vaikutuksia. Veteen liuetessaan niistä muodostuu geeliä, joka on hyvien suolistobakteerien ruokaa. Hyvät bakteerit hajottavat kuituja, mikä kasvattaa bakteerien määrää entisestään. Suolistobakteerit siis reagoivat siihen, mitä syöt.

Vesiliukoisia kuituja saa muun muassa marjoista, chiasiemenistä, palkokasveista, hedelmistä, kaurasta ja juureksista. Liukenemattomat kuidut puolestaan eivät ole aivan yhtä hyödyllisiä, sillä ne kulkevat melko lailla sellaisenaan läpi suoliston.

FODMAP-ruokavalio ei ole paras bakteereille

Kärsitkö toiminnallisista vatsavaivoista? Jos vastaus on kyllä, FODMAP-ruokavalio lienee sinulle ainakin jollain tavalla tuttu. Siinä vältellään suolistossa huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. Kun nämä hiilarit käyvät paksusuolessa, muodostuu kaasuja, jotka voivat aiheuttaa kivuliaitakin vatsavaivoja. Oireilu helpottaa, kun välttää FODMAP-hiilareiden kuten papujen ja viljojen syöntiä.

Suolistobakteereiden kannalta FODMAP-ruokavalio on kuitenkin pulmallinen.

– Muutamissa tutkimuksissa on havaittu, että näiden hyödyllisiksi tiedettyjen bakteerien määrä väheni kolmen ja neljän viikon pituisilla ruokavaliojaksoilla merkittävästi, kirjoittaa ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kirjassaan Superhyvää suolistolle! (Otava)

Putkonen viittaa suoliston bifidobakteerien määrään. Niiden vähäisyys on liitetty heikompaan kivunsietoon ja epäsäännölliseen ulostamistiheyteen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?