Tutkimus: Naiskirurgin potilaat säilyvät paremmin hengissä - Terveys - Ilta-Sanomat

Tutkimus: Naiskirurgin potilaat säilyvät paremmin hengissä

Meilahden sairaalan leikkaussali vuonna 2014 Helsingissä.

Julkaistu: 18.10.2017 13:54

Suomalaisasiantuntijan mukaan tutkimus on toteutettu pääosin hyvin, mutta ongelmat ovat Suomessa aivan muualla.

Naiskirurgien potilaat pysyvät paremmin hengissä kuin mieskirurgien potilaat. Näin kertovat British Medical Journalin julkaiseman tutkimuksen tulokset. Niistä kertoi myös Uutispalvelu Duodecim. Ero naisten ja miesten leikkaamien potilaiden välillä ei ole kovin suuri, mutta tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen mukaan naiskirurgin potilaista 12 prosenttia harvempi menehtyi 30 päivän sisällä leikkauksesta.

Syytä ilmiölle ei tiedetä. Tulokset viittaavat siihen, että naislääkärit noudattavat virallisia hoitosuosituksia todennäköisemmin kuin mieslääkärit. Naislääkärit saattavat myös kommunikoida miehiä paremmin ja ottaa potilaan psykososiaaliset tarpeet useammin huomioon.

Tutkimus perustuu laajaan aineistoon, joka käsitti 104 630 potilasta Ontariosta, Kanadasta vuosina 2007–2015. Heitä hoiti 3 314 kirurgia. Kirurgeista 774 oli naisia ja 2 540 miehiä.

Ilta-Sanomat kysyi suomalaiselta asiantuntijalta, vastaavatko tulokset suomalaisia kokemuksia vai onko Suomen kirurgien ammatissa joitain muita ajankohtaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat potilaiden toipumiseen eroihin leikkauksista.

– Tutkimus on toteutettu muuten mahdollisimman hyvin, mutta ehkä isoin ongelma tässä tutkimuksessa oli se, että heillä ei ollut samojen verrattavien toimenpiteiden osalta saatavilla tietoa potilaan perussairauden tilanteesta. Suomessa ei ole havaittu kirurgien sukupuoleen liittyviä eroja leikkauksien onnistumisessa, Suomen Kirurgiyhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Paulina Salminen kertoo. Hän on erikoistunut gastroenterologiseen kirurgiaan eli ruoansulatuskanavan kirurgiaan.

Mitkä syyt selittäisivät tutkimuksen tuloksia. Voisiko olla niin, että naislääkärit noudattavat virallisia hoitosuosituksia todennäköisemmin kuin mieslääkärit tai se että naislääkärit saattavat kommunikoida miehiä paremmin?

– Teoriassa kyllä, mutta pikemminkin ajattelisin tämän olevan henkilöön kuin sukupuoleen liittyvä asia, hän sanoo.

Mikä muu seikka voisi aiheuttaa Suomessa eroja leikkausten onnistumisessa? Onko esimerkiksi alueellisia eroja?

– Niitä voi hyvin olla riippuen monista tekijöistä. Suurin huoli on nyt valmistelussa oleva valinnanvapauslaki ja siihen liittyvä asiakassetelin mahdollinen laajentaminen erikoissairaanhoitoon, mikä sisältää huomattavia riskejä ja uhkaa estää suunnitellun kirurgian keskittämisen toteutumisen sekä romahduttaa päivystysjärjestelmän, Salminen sanoo.

Mitä vaaroja tästä siis seuraa?

– Asiakassetelin tuominen viime viikolla esitetyssä muodossa kirurgiaan käsittäen kiireettömän leikkaushoidon hajottaisi toiminnan useisiin pienen volyymin yksiköihin keskittämisasetuksen vastaisesti ja heikentäisi samalla merkittävästi erikoislääkärikoulutusta, kliinistä tutkimusta ja saattaisi johtaa toisistaan poikkeavien leikkausaiheiden muodostumiseen, hän sanoo.

Missä ovat suurimmat riskit?

– Suurin riski liittyy päivystykseen. Äkilliset sairaudet ja onnettomuudet eivät noudata virka-aikaa. Laadukkaan kirurgisen päivystysjärjestelmän ylläpitäminen on mahdollista ainoastaan julkisessa erikoissairaanhoidossa ja kuuluu perustuslain kansalaisille takaamiin yhdenvertaisiin palveluihin osana perusturvallisuutta, hän kertoo.

Suomessa potilas kuolee hyvin harvoin kirurgisessa leikkauksessa tai sen jälkeisissä komplikaatioissa. Euroopan Unionissa julkaistujen selvityksen mukaan kirurginen sairaalakuolleisuus on ollut vähäisintä Suomessa ja yleisintä Puolassa. Tätä käsitystä tukevat Potilasvakuutuskeskuksen aineistot.

Esimerkiksi 2006–2010 Suomessa tehtiin noin 1 425 000 kirurgista toimenpidettä ja 295 000 synnytystä. Näiden viiden vuoden aikana yhteensä 126 potilasta menehtyi toimenpiteiden komplikaatioihin ja näistä tehtiin ilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen. Tapauksista yhteensä 94 oli leikkauksen jälkeisiä kuolemia. Näistä luvuista on kertonut aiemmin Potilaan Lääkärilehti.

Lääkäriliitto huolissaan erikoistumisesta

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki tutustui myös British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen tuloksiin.

– Olisimmekohan me Suomessa jo Britanniaa edellä tasa-arvoasioissa, sillä Suomessa asiaa ei ole tietääkseni tällä tavoin sukupuolitetusti tutkittu, yleislääketieteen erikoislääkäri Myllymäki kertoo.

Hänellä on myös kirurgien ja yleensäkin erikoislääkärien koulutuksen tason säilymiseen liittyvä huoli.

– Suomessa lääkärien koulutus on hyvällä tasolla. Se myös koskee kirurgeja. Peruskoulutuspaikkojen lisääminen ja valmistuvien lääkärien määrän raju kasvu aiheuttaa pullonkauloja lääkärien erikoistumiskoulutukseen, mikä voi vaikuttaa kirurgienkin erikoistumiseen, hän sanoo.

Tarkastuslista estää virheitä

Maailman terveysjärjestön eli WHO:n potilasturvallisuusliitto WAPS (World Alliance for Patient Safety) käynnisti vuonna 2007 maailmanlaajuisen ohjelman leikkaustoimenpiteisiin liittyvien haittojen vähentämiseksi.

Leikkaussalikäyttöön tarkoitetun, yhdelle sivulle mahtuvan 19-kohtaisen tarkistuslistan suunnitteluun osallistui kansainvälinen ryhmä anestesiologeja, kirurgeja, hoitajia ja potilasturvallisuusasiantuntijoita.

Suomen Kirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Paulina Salmisen mukaan listaa käytetään Suomessakin käytetään melko laajalti.

Perustana WHO:n käynnistämässä työssä olivat tarkistuslistat, jotka ovat olleet ilmailussa käytössä jo kymmeniä vuosia. Lentoturvallisuuden nykyistä korkeaa tasoa pidetään seurauksena systemaattisista turvallisuustarkistuksista.

Tarkistuslista jakautuu toimenpiteen kulun mukaan kolmeen vaiheeseen: Alkutarkistus (Sign in) ennen anestesiaa, Aikalisä (Time out) ennen viiltoa ja Lopputarkistus (Sign out) ennen potilaan siirtämistä heräämöön. Listan täyttäminen vie aikaa yhteensä noin 2–3 minuuttia, mutta kulunut aika saadaan usein takaisin sujuvampana toimenpiteenä.

Alkutarkastuksessa varmistetaan muun muassa henkilöllisyys, leikkausalue, toimenpide ja suostumus. Alkutarkastukseen kuuluu myös potilaan perussairauksien ja allergioiden varmistaminen.

Aikalisäkohdassa varmistetaan muun muassa se, että leikkaustiimin jäsenet ovat esittäytyneet toisilleen ja kertoneet tehtävänsä. Kirurgi, anestesiologi ja hoitaja varmistavat suullisesti potilaan, leikkauskohteen ja toimenpiteen.

Lopputarkastuksessa hoitaja varmistaa suullisesti seuraavat asiat: Diagnoosi ja toimenpiteen nimi on kirjattu, instrumenttien, taitosten ja neulojen lukumäärä täsmää. Näytteet on merkitty ja ne ovat valmiina lähetettäväksi. Mahdolliset välineistöä koskevat ongelmat, jotka on korjattava on kirjattu. Kirurgi, anestesiatiimi ja hoitajat käyvät läpi potilaan toipumiseen ja jatkohoitoon liittyvät määräykset ja riskit.Lähteet: Leikkaustiimin tarkistuslista: Tuija S. Ikonen ja Satu-Liisa Pauniaho. Finanest 2010 ja Kaikki kunnossa – valmiina viiltoon: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126. Satu-Liisa Pauniaho ja Tuija S. Ikonen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?