Terve lihava on myytti, eikä liikunta kumoa ylipainon haittoja – ”Kiistaton tutkimusnäyttö” - Terveys - Ilta-Sanomat

Terve lihava on myytti, eikä liikunta kumoa ylipainon haittoja – ”Kiistaton tutkimusnäyttö”

Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.

Julkaistu: 3.10.2017 7:02

Useat tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että terve lihavuus on myytti. Lihavuus on aina terveysriski.

Lihavuus aiheuttaa monia sairauksia. Useimmat niistä johtuvat aineenvaihdunnan häiriöistä, joita vyötärölihavuuteen liittyvä runsas vatsaonteloon ja maksaan kertynyt rasva aiheuttaa.

Hiljattain ilmestyi ruotsalainen tutkimus, jonka yksi johtopäätös esitettiin siten, että terve lihavuus on myytti.

Lihavilla on enemmän sydän- ja verisuonivaivoja ja isompi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Tämä ei tutkimuksen mukaan riipu siitä, onko aineenvaihdunnan häiriöistä merkkejä vai ei.

Tutkimuksen tulokset julkaisi Annals of Internal Medicine -lehti.

Aiemmin tänä vuonna samaan tulokseen päätyi laaja brittitutkimus, jossa tarkasteltiin yli kolmen miljoonan ihmisen potilastietoja vuosina 1995–2015. Vaikka ylipainoinen ihminen olisi tutkimushetkellä ollut metabolisesti terve, hänellä oli silti on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydäntauteihin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin.

Myös tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja. Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta virkistää kaikkia kudoksia, mutta se ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.

 Ennen ajateltiin niin, että ne lihavat, joilla on hyvä verenpaine, olisivat terveitä. Tänä päivänä tiedetään, että lihavuudessa on muitakin terveyteen vaikuttavia tekijöitä.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan ylipaino siis vaikuttaa aina heikentävästi terveyteen, vaikka vielä muutama vuosi sitten tutkijat pitivät laajalti ns. tervettä lihavaa mahdollisena.

– Aikaisempi arvio siitä, että osa lihavista olisi terveitä, taitaa olla hyvin vahva yliarvio. Se on hyvin pieni ryhmä, joka saattaa olla loppujen lopuksi oikeasti terveitä, sanoo professori ja sisätautilääkäri Aila Rissanen.

Rissasen mukaan lihavuus lisää lähes kaikkien sairauksien riskiä.

– Kun minä olin urani alkuvaiheessa, ajateltiin, että lihavuus ei vaikuta mielenterveyteen tai dementiaan. Nyt tiedetään, että lihavuus on myös dementian ja erilaisten psyykkisten ongelmien vahva riskitekijä, Rissanen huomauttaa.

Kohtuullisesti liikuntaa harrastamalla voi kuitenkin suojella luidensa terveyttä.

– Kaikki muut sairaudet paitsi ehkä osteoporoosi ovat oikein vahvasti yhteydessä lihavuuteen. Ylipaino on iso ja keskeinen riskitekijä tiettyjen syöpien osalta. Se on myös yhtä lailla tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuin sydän- ja verisuonisuonitautien riskitekijä, Rissanen kertoo.

Professorin mukaan liikakilot paitsi lyhentävät elinikää, myös laskevat vahvasti elämänlaatua.

– Lihavuuteen liittyy sekä psyykkisiä että fyysisiä asioita, jotka tekevät elämästä vaikeampaa. Aika moni sanoo, että on saanut ihan uuden elämän sen jälkeen, kun paino-ongelmat on saatu kuriin.

Jos painoa alkaa aikuisiällä tulla lisää, ihmisen tulisi tarkastella ja muuttaa elintapojaan, sillä useimmiten aikuiselle tulleet liikakilot ovat ylimääräistä rasvaa.

– Silloin kannattaa miettiä, olisiko syytä liikkua enemmän, nukkua enemmän vai syödä vähän vähemmän. Tai onko syytä tehdä kaikille näille jotakin. Laihdutuskuurit tuskin koskaan päätyvät pysyvään lopputulokseen.

Suurin syy suomalaisten lihavuudelle on professorin mukaan se, että elämämme ei ole fyysisesti riittävän aktiivista siihen nähden, miten paljon syömme.

– Aika monesti käy niin, että ihmiset syövät iltaisin väsyneinä liikaa, kun ovat päivän touhunneet ja syöneet niukasti.

Liikapaino lisää terveysriskejä monella eri tavalla: aineenvaihdunta häiriintyy, hormonitasapaino muuttuu, hyvälaatuinen HDL-kolesteroli laskee ja verenpaine nousee. Kun paino putoaa ja elimistön rasvaprosentti laskee, haitalliset vaikutukset poistuvat.

– Ennen ajateltiin niin, että ne lihavat, joilla on hyvä verenpaine, olisivat terveitä. Tänä päivänä tiedetään, että lihavuudessa on muitakin terveyteen vaikuttavia tekijöitä.

– Sille on kiistaton tutkimusnäyttö, että terve lihavuus on myytti.

”Kaikkia lihavia ei saa niputtaa sairaiksi”

Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen tietää, että lihavuus on monimutkainen ilmiö. Pietiläinen korostaa, että ihmisten väliset erot ovat huomattavia.

Joku sairastuu lihotessaan esimerkiksi diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin, mutta toinen yhtä paljon lihova ei sairastu.

Voiko siis keskivartalolihavakin olla terve?

–Lihava voi olla terve. Kyse on siitä, kuinka kauan tämä voi jatkua, Pietiläinen sanoo.

Entä voivatko laihat olla yhtä lailla vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin?

–Laihakin voi sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, jos hänen perimässään on niin vahvoja vaikutuksia, että ne puskevat läpi laihuudesta huolimatta, Pietiläinen sanoo.

Lihavuus syntyy siitä, että kaloreita kertyy ruuasta pitkään enemmän kuin niitä kulutetaan.

50:n viime vuoden aikana energiankulutusta ovat pienentäneet ruumiillisen työn ja arkiliikunnan väheneminen sekä istuvan elämäntavan lisääntyminen.

Mikä olisi mielestäsi tärkein tekijä, jota nyt kannattaisi painottaa lihavuuskeskustelussa?

–Terveydenhuollossa jokaisen lihavan ihmisen terveysarvio pitää tehdä yksilöllisesti, kaikkia lihavia ei saa niputtaa sairaiksi tai terveydenhuollon kulueräksi. Yleisessä keskustelussa kaikenlainen lihavien soimaaminen saisi jo loppua, Pietiläinen sanoo.