Monen kansantaudin hoidossa on edistytty, mutta maksakirroosi yleistyy yhä Suomessa, sanoo Hyksin gastroenterologian klinikan osastonylilääkäri, dosentti Perttu Arkkila.
Arkkila kirjoitti aiheesta ensimmäiseksi Lääkärilehdessä.
– Maksakirroosipotilaita on Suomessa noin 50 000. Voidaan jopa puhua kansantaudista, hän kertoo.
Suomalaisten maksakirrooseista suurin osa on alkoholin aiheuttamia. Kirroosiin voivat johtaa myös esimerkiksi C-hepatiitti, tietyt autoimmuunisairaudet tai rasvamaksa, joka liittyy lihavuuteen ja etenkin vyötärölihavuuteen.
– Monella on yhä väärä käsitys, että runsas alkoholinkäyttö olisi ainut syy maksakirroosiin. Lihavuuden merkitys on nousemassa kovaa vauhtia.
Maksakirroossi kehittyy hitaasti
Maksakirroosi tarkoittaa maksan kovettumista, joka tapahtuu kun osa maksakudoksesta muuttuu sidekudokseksi. Suomessa kuolleisuus maksakirroosiin on Euroopan suurimpia.
– Sairaus tarvitsee kehittyäkseen parikymmentä vuotta. Kirroosi johtaa harvoin nopeasti kuolemaan, mutta hoitamattomana se huonontaa eliniän ennustetta.
Arkkila sanoo, että tyypillisesti maksakirroosi alkaa yleistyä noin 50-vuotiailla. Tulevaisuudessa tauti voi kuitenkin näkyä jo nuoremmissa ikäryhmissä, sillä suomalaislasten ja nuorten lihavuus on muutaman viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt.
– Nykyään jo murrosikäisillä lapsilla tavataan rasvamaksaa, Arkkila kertoo.
Salakavala sairaus
Salakavalan maksakirroosista tekee se, että tauti on pitkään oireeton.
– Oireet, kuten vatsan turpoaminen sinne kertyneestä nesteestä tai veren oksentaminen, tulevat vasta taudin loppuvaiheessa, kun maksan toiminta on jo hyvin heikkoa.
Arkkila sanoo, että lääkäritkään eivät aina osaa epäillä maksakirroosia. Jopa kolme neljästä kirroosista todetaan vasta sairauden jo edettyä, jolloin ennuste on selvästi huonompi kuin jos tauti havaittaisiin alkuvaiheessa.
– Kirroosipotilaille voi tulla tiettyjä merkkejä sairaudesta, kuten verisuoniperäisiä muutoksia eli niin kutsuttaja hämähäkkiluomia iholle tai punoitusta käsien alueelle. Lääkärin olisi helppo nämä tunnistaa, kun hän vain osaisi epäillä, että potilaalla on maksakirroosi.
– Myös laboratoriokokeissa näkyy merkkejä sairaudesta jo hyvin lievässä maksakirroosissa, mutta niitä ei usein osata yhdistää maksasairauteen.
Uusia hoitomuotoja
Hyvä uutinen on, että maksakirroosin hoito on kehittynyt.
– Maksasta ei tarvitse enää niin herkästi ottaa koepalaa kuin aiemmin. Nykyään pystytään ultraäänellä mittaamaan maksan sidekudoksen määrä.
Omat elämäntapamuutokset auttavat myös.
– On lohdullinen viesti, että maksakirroosi voi jopa hävitä kokonaan elintapamuutoksilla, Arkkila kertoo.
– Tavoite olisikin löytää varhain ne potilaat, joilla on maksassa sidekudosta eli alkava kirroosi. Jos siinä vaiheessa jättää alkoholin pois, laihduttaa tai hoitaa C-hepatiitin, sidekudoksen määrä alkaa vähentyä sen jälkeen.
