Kun arkirutiinit unohtuvat kesällä, samalla voi mennä sekaisin syöminenkin.
Lomalla yksi herkuttelee jatkuvasti pitkin päivää, ja toinen muistaa syödä kunnollisen aterian vasta illalla.
Kumpikaan tapa ei kuitenkaan ole keholle suotuisa, sillä säännöllinen ruokarytmi on tärkeä sisäisten kellojen tahdittaja.
– Hyvä ruokarytmi on tärkeää jokaiselle. Keskimäärin sopiva rytmi on aamupala, kunnollinen lounas, mahdollinen välipala, kunnollinen päivällinen ja iltapala, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen.
– Olen kuullut paljon tarinoita kahvikuppi ja sämpylä -linjalla olleilta ihmisiltä. He kertovat, että kun rupesivat syömään kunnollisen lounaan ja päivällisen, olo muuttui huomattavasti paremmaksi ja se tunne katosi, että on pakko saada jotain syötävää.
Samalla kun jaksaminen paranee, kohenee myös metabolia eli kehon aineenvaihdunta.
– Jos mitattaisiin veren sokeriarvoja, ne pysyvät parempina säännöllistä ruokarytmiä noudattaessa. Kun ihminen syö säännöllisesti, hän pysyy myös hermoston kautta paremmassa kunnossa, rauhallisempana.
Säännöllisestä ruokarytmistä puhuttaessa korostetaan usein välipalojen merkitystä ja vähemmälle huomiolle jää se, että selkeillä tauoilla syömisessä on myös tärkeä tehtävä.
– 3–4 tunnin väli on sopiva. Elimistö pysyy metabolisesti eli aineenvaihdunnallisesti paremmassa kunnossa, kun ei koko ajan syödä.
– Fysiologisesti näen jopa parempana tilanteena sen, että pitää pidemmän tauon syömisessä kuin sen, että syö koko ajan, Mutanen vertailee.
Jos jatkuvasti napsii välipaloja tai puputtaa jotakin jääkaapista pitkin päivää, keho menee tilaan, jossa insuliini ei pääse kunnolla toimimaan.
– Ilmiössä on kyse siitä, että syödessä haima alkaa tuottaa insuliinia, jotta elimistö saa verensokerin kudoksiin.
Tämän jälkeen syömisessä on tarkoitus pitää taukoa, jotta insuliinitaso laskee.
– Silloin rasvavarastot alkavat purkautua rasvakudoksesta, ja elimistö alkaa käyttää niitä energiaksi.
Jos syödään koko ajan, insuliinin lisääntyminen ja laskeminen eivät pääse tapahtumaan kunnolla.
– Elimistö alkaa ikään kuin sekoilla siinä, mitä sen pitäisi käyttää energiaksi, ja rasvat jumittuvat rasvakudokseen. Jos tällainen tila jatkuu ja jatkuu, se voi johtaa esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen.
Jos ruokarytmi on kateissa ja päivän syöminen koostuu välipalatyyppisistä ruoista, uhkana on myös painon kääntyminen nousuun.
– Useissa tutkimuksissa on havaittu, että normaalipainossa pysyminen ja säännöllisen ruokarytmin noudattaminen kulkevat käsi kädessä, Mutanen muistuttaa.
Hyvä uutinen on, että kun ruokarytmiä alkaa korjata kunnollisilla lounailla ja päivällisillä, painonhallinta muuttuu automaattisesti helpommaksi.
– Naposteluhimo ja myös makeanhimo hellittävät. Kun syö tavallista sekaruokaa kaksi kunnon ateriaa päivässä, mieliteot karkkipusseihin häviävät aika nopeasti.
– Toki annoskoot täytyy pitää kohtuullisina – mutta tämäkin usein liittyy ruokarytmiin. Ne pysyvät kohtuullisina, kun syöminen jakautuu päivään tasaisemmin.
Ruokarytmi
Elimistö rakastaa hyvää rytmiä: säännöllisiä aterioita ja liikuntatottumuksia sekä samoja nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja.
Kun ateriat syödään joka päivä suunnilleen samaan aikaan, kehon sisäiset kellot pystyvät paremmin arvioimaan vuorokauden aikaa ruokarytmin perusteella.
Luontaisen vuorokausirytmin jatkuva rytmihäiriö rapauttaa terveyttä vähitellen: kiloja kertyy, ja seurauksena voi olla metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes tai sydän- ja verisuonitaudit.
Erityisen tärkeää on pitää yllä hyvää vuorokausirytmiä sellaisina vuodenaikoina, jolloin luonnonvaloa on hyvin paljon tai hyvin vähän.
Lähde: Soili Soisalo & Eeva Voutilainen: Ruokarytmi – Hyvän mielen ruokavalio (Tammi).
