Terveys

Onko punkkipaniikki mennyt jo yli? – ”Punkkisyynillä borrelioosia voi välttää tehokkaasti”

Julkaistu:

Punkit
Punkkien yleisimmin levittämä tauti on borrelioosi, mutta punkit voivat kantaa mukanaan myös TBE-virusta, joka voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vakavan aivotulehduksen.
Viimeisimmän Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan borrelioosia löydettiin 17 prosentilla tutkituista punkeista.

THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane muistuttaa, että vaikka punkki kantaisi borreliabakteeria, ei se välttämättä leviä ihmiseen.

– Ei voida suoraan sanoa, että riski saada borrelioosi on samaa luokaa kuin tutkimuksessa punkeissa havaittujen borrelialöydösten määrä. Vaikka punkki ottaisikin kiinni, ei se tarkoita, että saisit 17 prosentin todennäköisyydellä taudin, Sane huomauttaa.

Video: Punkkia ei pidä puristaa tai nykäistä irti.

Alueella on väliä

Tutkimuksen mukaan puutiaisaivotulehduksen kohdalla 1,5 prosenttia punkeista oli TBE-positiivisia. Sane muistuttaa, että alue vaikuttaa paljon riskiin saada TBE-tartunta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Perinteisillä riskialueilla punkeissa esiintyvän TBE-viruksen määrä on tätä luokkaa. Esimerkiksi Paraisilla todetaan joka vuosi TBE-tapauksia, kun taas monilla alueilla sitä ei esiinny lainkaan.

– Esimerkiksi Ahvenanmaalla, Turun saaristossa sekä Simon ja Kemin alueella tapauksia on ollut suhteessa paljon. Usein TBE-tapaukset keskittyvät pienille alueille rannikkoseudulle, Sane kertoo.

Tuhansia borrelioositapauksia vuosittain

Sanen mukaan borrelioositartuntojen määrää on äskettäin selvitetty rekisteritutkimuksilla sekä väestötason vasta-ainemäärityksillä.

– Tuhansia borrelioositapauksia ilmenee pelkästään rekisteritietojen perusteella. Todellinen määrä borrelioositapauksia on varmaankin vähintään 6 000–7 000 vuodessa. Suurin osa tartunnoista hoituu antibiooteilla, eikä niistä jää jälkiseuraamuksia.

Suurin osa TBE-viruksen saaneista on oireettomia. Hoitoon hakeutuvien potilaiden kohdalla on kyse vakavammasta taudinmuodosta. Tällaisia tapauksia on viime vuosina ollut 50–60 vuodessa.

Ei syytä paniikkiin

Keskustelu punkeista ja niiden vaaroista on viime aikoina ollut erittäin vilkasta. Sanen mukaan liikaa pelkoa tulisi kuitenkin välttää.

– Mielestäni asiassa käydään vähän ylikierroksilla. Riskien suuruus pitäisi suhteuttaa. Yksi tekijä paniikin lisääntymisessä on varmasti yleisesti todettu punkkien määrän kasvu. Toisaalta on myös arvioita, joiden mukaan punkkeja on aiemmin ollut jopa enemmän, Sane kertoo.

– Paniikkia ja pelkoa kannattaa välttää. Kannattaa muistaa, että punkki ei tarkoita heti samaa asiaa kuin tauti. Hyvin suojautumalla ja punkkisyynillä borrelioosia voi välttää tehokkaasti. TBE:n kohdalla rokote on suositeltavaa, jos liikkuu paljon riskialueilla.

Sanen mukaan rokotekeskustelussa on tärkeä muistaa, mitä varten se otetaan.

– Tutkimustemme mukaan monet ihmiset eivät edes tiedä, mitä vastaan rokote suojaa. Luullaan, että rokote suojaa yleisesti punkkeja ja borrelioosia vastaan. Rokote on kuitenkin tarkoitettu puutiaisaivotulehduksen ehkäisemiseksi.

Punkit asuvat myös ulkomailla

Rokotteen hyödyt ovat varsin vähäiset, jos aikaa ei vietä riskialueilla.

– Kaikkien suomalaisten ei tarvitse varmuuden vuoksi rokotetta ottaa. Jos vierailee satunnaisesti riskialueella, ei silloinkaan rokote ole välttämättä aiheellinen.

Sane muistuttaa myös, että ulkomaille suunnattaessa kannattaa pitää punkit mielessä, sillä ne eivät ole vaiva ainoastaan Suomessa.

– TBE:tä esiintyy myös muun muassa Ruotsin rannikolla, Baltiassa sekä Keski-Euroopassa. Näillä alueilla matkailevien kannattaa ottaa rokote, jos he liikkuvat paljon luonnossa.

Borrelioosi vai puutiaisaivotulehdus?

Borrelioosi
  • Itämisaika punkin puremasta ensimmäisiin oireisiin on 3–32 vuorokautta.
  • Noin puolet tartunnan saaneista saa punoittavan ihottuman, joka leviää hiljalleen.
  • Oireina voi olla kuumetta, väsymystä, päänsärkyä tai pahoinvointia.
  • Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.
Puutiaisaivotulehdus
  • TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa.
  • Oireita ilmenee vain 10–30 prosentilla tartunnan saaneista.
  • Oireet voivat ilmaantua 4–28 vuorokauden välillä.
  • Aluksi oireet voivat olla epämääräistä kuumeilua ja pahaa oloa. Myöhemmin esiintyy mm. päänsärkyä, valon arkuutta, ja neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia ja halvausoireita.
  • Koska kyse on virustaudista, siihen ei ole lääkehoitoa.
Lähteet: THL, Punkkiklinikka.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt