Ääniharhoja ja harhaluuloja – psykoosiin voi ajautua kuka tahansa, mutta toiset ovat sille alttiimpia - Terveys - Ilta-Sanomat

Ääniharhoja ja harhaluuloja – psykoosiin voi ajautua kuka tahansa, mutta toiset ovat sille alttiimpia

Psykoosista kärsivän todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt.

15.5.2017 16:42

Ilta-Sanomat kertoi räppäri Nikke Ankarasta, joka avautuu Nelosen Vain elämää -sarjassa vaikeasta ajastaan. Hän ajautui vuonna 2014 viikon kestäneen päihdeputken päättymisen jälkeen psykoosiin, joka johti puolentoista kuukauden hoitojaksolle suljetulle osastolle.

Psykoosisairaudet ovat THL:n erikoistutkija ja psykologi Maija Lindgrenin mukaan vakavimpia mielenterveyden häiriöitä. Niiden elämänaikainen esiintyvyys oli suomalaisessa tutkimuksessa 3,5 prosenttia.

– Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt. Hänen on vaikea erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Yksi keskeinen oire ovat hallusinaatiot. Ihminen voi kuulla ja nähdä asioita, jotka eivät ole todellisia, Lindgren kertoo.

Nikke Ankara kertoo kuvitelleensa, että hammaslääkäri on asentanut hänen hampaansa paikkaan jonkinlaisen signaalin.

– Otin ruuvin ja kaivoin sen paikan ulos mun hampaasta, ja veri vain roiskui. Sit olin vaan, että nyt se on pois, nyt ne ei saa mua kiinni. Ihan käsittämättömiä asioita. Silloin olin kirjaimellisesti hullu, hän kertoo ohjelmassa.

Lindgren kertoo, että psykoosiin liittyy usein myös vahvoja harhaluuloja. Monet psykoosipotilaat voivat olla vakuuttuneita asioista, jotka eivät pidä lainkaan paikkaansa.

– He voivat pelätä, että joku tahtoo hänelle pahaa. Tai he voivat esimerkiksi luulla, että heidät on valittu suorittamaan jotain tehtävää, tai että he voivat keskustella suoraan jumalan kanssa, Lindgren kuvailee.

Psykoosi voi olla myös joissain tilanteissa vaarallista.

– Psykoottiset ihmiset ovat harvoin muille vaaraksi, mutta he saattavat olla itsetuhoisia.

Oireet alkavat vähitellen

Psykoosi ei tyypillisesti ala Lindgrenin mukaan hetkessä. Psykoosia voi edeltää kuukausia tai jopa vuosia kestävät esioireet.

– Psykoosin esioirevaiheessa esiintyy usein mielialan laskua, univaikeuksia ja arjen ongelmia. Henkilö voi kuulla ääniä, jotka eivät ole todellisia, kuten kuiskauksia ja koputuksia, joiden alkuperästä hän ei ole varma. Tyypillisesti tilanne pahenee ajan mittaan. Oireet voivat sekoittua masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Esipsykoottisia oireita on usein vaikea pukea sanoiksi. Ihminen ei välttämättä hakeudukaan hoitoon juuri psykoottisten oireiden kuten kuuloharhojen takia, mutta kun tällaisista oireista kysytään, niitä voi tulla esille, Lindgren sanoo.

Nikke Ankaralla päihteidenkäyttö laukaisi psykoosin. Päihteiden lisäksi myös monet muut tekijät voivat selittää psykoosin alkamista. Jotkut ovat psykoosille alttiimpia.

– Ajatellaan, että kyseessä on monen tekijän summa. Usein käytetään käsitettä stressialttiusmalli, jonka mukaan jotkut ovat alttiimpia sairastumaan psykoosiin esimerkiksi geneettisten tekijöiden takia. Lopulta psykoosin kuitenkin voi laukaista elämäntilanteen tuoma stressi, kuten katkennut parisuhde, univaikeudet, työstressi tai päihteet, Lindgren kertoo.

Psykoosiin sairastumiseen alttiutta voivat lisätä myös raskausajan komplikaatiot. Lindgrenin mukaan myös traumaattiset kokemukset lapsuudessa voivat lisätä psykoosiriskiä.

Psykoosin kaltaiset lievät oireet eivät ole harvinaisia

Kuka tahansa voi Lindgrenin mukaan saada psykoosin kaltaisia lieviä oireita, kuten kuulla ääniä, jotka eivät ole todellisia.

– Jos ihminen on tarpeeksi kovan kuormituksen alla, ei ole mitenkään tavatonta, että kuulee tai näkee asioita, joita ei ole oikeasti olemassa. Jos taustalla on muita psykiatrisia ongelmia, kuten masennusta, kyseiset oireet ovat yleisiä eivätkä välttämättä ennusta psykoosia. Sen sijaan paheneviin, usein toistuviin ja arkea haittaaviin psykoottistyyppisiin oireisiin kannattaa hakea apua. Ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa henkilö tulee hoidon piiriin.

Psykoosia hoidetaan tavallisesti lääkityksellä. Nikke Ankara kertoi aiemmin Ilta-Sanomille, että hänellä on psykoosia ja ahdistusta hoitava lääkitys. Hän käy myös psykoterapiassa.

– Lääkehoito on edelleen keskeistä psykoosin hoidossa. On olemassa myös erilaisia psykososiaalisia kuntoutusmuotoja, jossa perhe ja läheiset otetaan usein mukaan osana hoitoa. Psykoosiin liittyy usein pitkäaikaisia vaikeuksia työssä ja ihmissuhteissa. Psykoosiin sairastuneille onkin ryhmiä, joissa esimerkiksi harjoitellaan sosiaalisissa tilanteissa tarvittavia taitoja tai muita tiedonkäsittelyn osa-alueita vaikkapa tietokoneohjelmien avulla, Lindgren sanoo.

Kuntoutuksessa voi kestää pitkiäkin aikoja. Lindgrenin mukaan hoito painottuu avohoitomalliin.

– Päivässä toipuminen ei tapahdu. Psykoosin sairastaneen kohdalla kuntoutusaika voi olla kuukausia tai jopa vuosia. Joidenkin työkyky palaa varsin nopeastikin, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta, Lindgren kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?