Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo - Terveys - Ilta-Sanomat

Mistä on kyse, kun vyötärö kapenee etelänlomalla ja kilot tulevat takaisin kotona? Sisätautien erikoislääkäri kertoo

Rantalomalla hikoileva voi harkita kilpirauhaslääkkeen annoksen pienentämistä, jos lääkärille sopii. Tyroksiinia käyttävien potilaiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2000.

Kilpirauhasen vajaatoimintapotilas voi etelänlomalla hämmentyä, kun vyötärö kapenee reissun aikana.­

26.3.2017 9:12

Kilpirauhasen vajaatoimintapotilas voi etelänlomalla hämmentyä, kun vyötärö kapenee reissun aikana mutta menetetyt kilot ampaisevat kotona takaisin keskivartaloon.

Mistä on kyse?

Suomessa vuodenaikojen lämpötilavaihtelut ovat suuria ja niillä on oma vaikutuksensa kehon hormonitoimintaan, kertoo endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Vesa Ilvesmäki.

Toisin kuin eläimet, ihmiset eivät ole sopeutuneet vuodenaikavaihteluihin. Siksi kylmyys lisää kehon aineenvaihdunnasta vastaavan kilpirauhashormonin tarvetta ja lämpö taas vähentää sitä.

Lämmön vaikutuksen kilpirauhasen toimintaan saattaa huomata myös osa niistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista, jotka reissaavat talvella lämpimiin lomakohteisiin. Lämpimässä energiaa voi olla huomattavasti enemmän ja väsymyksen lisäksi muutkin vajaatoiminnan oireet saattavat hieman hellittää.

– Matkustellessa kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville on sellainen yleisohje, että kun lämpötila on 25–30 astetta, kilpirauhashormoni tyroksiinin lääkeannoksen voi puolittaa yhden tai kahden viikon ajaksi ilman ongelmia, vinkkaa Ilvesmäki.

– Jos tyroksiinia on käytössä esimerkiksi 100 mikrogrammaa, sen voi useimmissa tapauksissa pudottaa 50 mikrogrammaan.

Sovi muutokset etukäteen lääkärin kanssa

Annostusta voi alkaa vähentää, jos lämpimässä tulee kovin hikinen ja kuuma olo. Etukäteen olisi kuitenkin hyvä sopia hoitavan lääkärin kanssa, voiko omatoimisia annosmuutoksia tehdä.

– Sellainen henkilö, jolla kilpirauhasen vajaatoiminta on ollut jo pidempään, huomaa herkemmin, milloin lääkkeen tarve vähenee. Kuuma ympäristö voi silloin tuntua erityisen epämiellyttävältä ja tuskaiselta, Ilvesmäki kertoo.

 Käytännön työssä on todettu, että monella kilpirauhasen vajaatoiminta- potilaallamme kilpirauhashormonin tarve on pienempi toukokuusta syys-lokakuulle.

Kilpirauhashormonin vähenneen tarpeen huomaa myös Suomessa silloin kun kotimaassa tulee hellekausi.

Myös valolla saattaa olla merkitystä kilpirauhashormonin tarpeen vähenemisessä:

– Valon merkitys on tässä kuitenkin epävarmempi. Esimerkiksi Lapin yöttömässä yössä kesäaikaan kilpirauhashormonien tarve ei lakkaa, Ilvesmäki vertaa.

Voiko kilpirauhaslääkkeen tarve pienentyä pysyvästi, jos muuttaa lämpimämpään ilmastoon joko pysyvästi tai kylmimmän kauden ajaksi?

– Se on tapauskohtaista. Voi olla, että annostarve on lämpimässä pienempi kuin aikaisemmin, mutta tilannetta tulee seurata verikokeilla, Ilvesmäki näkee.

– Toki kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös parantua, se on tosin harvinaista. Etenkin jos kyseessä on autoimmuunitulehduksen jälkeinen vajaatoiminta, on ainakin teoreettinen parantumisen mahdollisuus.

Kilpirauhaslääkityksen annos voi olla lämpimässä ilmastossa pienempi.­

Kaamosmasennus voikin olla kilpirauhasen vajaatoimintaa

Kylmyys puolestaan lisää kilpirauhashormonin tarvetta. Normaalisti toimiva kilpirauhanen todennäköisesti lisää hormonituotantoa talvikuukausina jonkin verran. Näin ollen lisätyroksiinia ei tarvita terveille ihmisille.

Ainakin 20–30 prosenttia kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivistä hyötyy tyroksiiniannoksen nostamisesta lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana, arvioi Ilvesmäki.

– Käytännön työssä on todettu, että monella kilpirauhasen vajaatoimintapotilaallamme kilpirauhashormonin tarve on pienempi toukokuusta syys–lokakuulle. Ja taas talvisaikaan tyroksiinin annostusta pitää nostaa, Ilvesmäki kertoo.

Jos vuoden pimeimpinä kuukausina väsyttää ja on erityisen vetämätön olo, kyseessä saattaakin olla kaamosmasennuksen sijaan merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

– Näiltä ihmisiltä olisi syytä tutkia kilpirauhaskokeet erityisesti silloin kun he oireilevat, Ilvesmäki kannustaa.

Vajaatoiminta ei ole Suomessa poikkeuksellisen yleistä

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tyroksiinia käyttävien potilaiden määrä on kolminkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Tällä hetkellä noin 5,5 prosenttia suomalaisista käyttää tyroksiinilääkitystä.

– Todennäköisesti vajaatoiminta sinänsä ei ole lisääntynyt, mutta diagnostiikka on tarkentunut. Samoin potilaiden tietoisuus vajaatoiminnan mahdollisuudesta esimerkiksi väsymys- ja mielialahäiriöoireiden taustalla on lisääntynyt, kertoo Ilvesmäki.

Lisäksi kilpirauhasen toimintaa selvittäviä laboratoriokokeita otetaan aiempaa herkemmin, niitä tehdään myös seulontamielessä esimerkiksi riskisukujen jäsenille.

– Myös vajaatoiminnan hoito aloitetaan aikaisempaa herkemmin ja kilpirauhasen säätelyhormoni TSH:n diagnostiset raja-arvot ovat alentuneet. Lisäksi on mahdollista, että osa potilaista käyttää lääkitystä turhaan. Hoito on ehkä aloitettu vajaatoimintaepäilyn vuoksi, eikä sitä ole osattu lopettaa, vaikka hoidosta ei olisi saatu apua, Ilvesmäki näkee.

 Suomessa oli aikaisemmin paljon jodinpuutetta, mutta tilanne korjaantui, kun ruokasuolaan alettiin lisätä jodia 1940-luvun lopulla.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyys eri maissa ja väestöryhmissä vaihtelee. Eri väestöissä vajaatoimintaa esiintyy 5–17 prosentilla, joten vajaatoiminta ei ole Suomessa mitenkään poikkeuksellisen yleistä.

Ilmastoa tärkeämpi tekijä kilpirauhasen kannalta on jodinsaanti.

– Suomessa oli aikaisemmin paljon jodinpuutetta, mutta tilanne korjaantui, kun ruokasuolaan alettiin lisätä jodia 1940-luvun lopulla. Myös karjan rehuihin lisätään jodia.

Jodilisästä huolimatta Suomessa esiintyy jonkin verran lievää jodinpuutetta.

– Asia voidaan selvittää virtsan jodidi-tutkimuksella, joka on ollut saatavilla vuodesta 2015 lähtien. Aiemmin virtsan joditutkimusta käytettiin ainoastaan määräajoin väestötason joditilanteen seurannassa, Ilvesmäki kertoo.

Näistä oireista tunnistat:

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet kehittyvät usein hitaasti, jolloin niitä voi olla vaikea huomata. Oireita ovat:

Väsymys ja lisääntynyt unen tarve.

Ajatuksen hitaus, masentuneisuus ja aloitekyvyttömyys.

Palelu, erityisesti raajoissa.

Kuiva iho ja vähentynyt hikoilu.

Kuiva ja ohut tukka, hiustenlähtö.

Ummetus.

Painonnousu.

Turvotus erityisesti silmien ympärillä, jaloissa ja käsissä.

Rannekanavaoireyhtymä.

Kuorsaaminen ja uniapnea.

Käheä ääni ja äänen madaltuminen naisilla.

Alentunut kuulo.

Hidastunut akillesjänneheijaste.

Nivel- ja lihaskivut.

Lihasheikkous, sydämen vajaatoiminta.

Hidas sydämen syke, matala verenpaine. Joskus diastolisen verenpaineen nousu.

Kuukautishäiriöt kuten runsaat kuukautiset, pitkät välit tai kuukautisten poisjääminen.

Lapsettomuus.

Lapsilla kasvun hidastuminen.

Kilpirauhasen toiminnan voi selvittää laboratoriossa otettavin verikokein. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla. Se on samaa hormonia, jota terve kilpirauhanen tuottaa. Lääkitys on usein elinikäinen.

Vuoden 2016 Kelan tilastojen mukaan synteettistä kilpirauhashormonia käyttää yhteensä 320 819 suomalaista. Heistä 261 355 on naisia. Kilpirauhasen liikatoimintaan käytettävää lääkettä käyttää yhteensä 6 579 suomalaista, joista 5 270 on naisia.

Lähde: Kilpirauhasliitto

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?