Aivoinfarkti on Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy – 9 ohjetta sen välttämiseksi

rac

Julkaistu:

Aivoinfarkti
18 000 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin. Valtaosa sairastumisista voitaisiin välttää elintapoja korjaamalla.
Joka päivä viitisenkymmentä suomalaista saa aivoinfarktin. Valtaosa heistä on iäkkäitä, mutta nuorenkaan sairastuminen ei ole harvinaista.

– Neljäsosa aivoinfarktipotilaista on työikäisiä eli alle 65-vuotiaita. Esiintyvyys nousee hyvin jyrkästi iän mukana, mutta vastoin yleistä käsitystä kyseessä ei ole pelkästään ikääntyneiden sairaus, sanoo Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine.

Aivoinfarkti tarkoittaa aivovaltimon äkillistä tukkeutumista. Tukoksen vuoksi osa aivokudoksesta jää ilman verenkiertoa ja happea ja menee kuolioon.

Tukkeuman aiheuttaja voi olla aivovaltimossa syntynyt verihyytymä, mutta useimmiten syynä on hyytymä, joka on lähtenyt liikkeelle kauempaa, esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta. Tällainen verihyytymä kulkeutuu veren mukana valtimoita pitkin, kunnes kiilautuu johonkin aivovaltimon haaraan.

Neljänneksi yleisin kuolinsyy

Yleisyytensä vuoksi aivoinfarkti kuuluu Suomessa kansantauteihin. Kun mukaan lasketaan myös muut aivoverenkiertohäiriöt, sairastuneiden määrä kohoaa 25 000:een vuodessa.

Aivoinfarkti on Suomessa neljänneksi yleisin kuolinsyy, ja se on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus.

Sairastumiseen vaikuttaa moni asia: geenit, ikääntyminen ja omat elintavat. Aivoinfarktin riskitekijöitä ovat esimerkiksi verenpainetauti, diabetes ja tupakointi.

– Kukaan meistä ei voi mitään ikääntymiselle eikä geeneille. Yksilöllinen riski syntyy geenien kautta: jos suvussa on useampia tapauksia, joissa aivoinfarkti on tullut alle 60-vuotiaalle, voi olla varma siitä, että itsekin on riskiryhmää geenien kautta, Roine kertoo.

Elintapojen vaikutus on kuitenkin niin suuri, että tutkimusten mukaan valtaosa aivoinfarkteista voitaisiin välttää.

– Nykytiedon valossa kahdeksan kymmenestä aivoinfarktista on estettäviä, ja korkean riskin ryhmissä jopa yhdeksän kymmenestä, jos kaikkia riskitekijöitä ehkäistään.

– Tällaisiin lukuihin päästään, kun lasketaan mukaan elämäntapojen korjaus ja tarvittavien lääkehoitojen käyttö.

Muisti yhteydessä aivoverenkiertohäiriöihin

Elintapamuutokset, jotka suojaavat aivoja aivoinfarktilta ja muilta aivoverenkiertohäiriöiltä, ovat aivoille muutenkin hyödyksi.

– Aivan samat toimenpiteet ehkäisevät myös muistisairauksia, Roine kertoo.

– Sairaudet liittyvät toisiinsa, koska aivoverenkiertohäiriöt usein lisäävät muistisairauden riskiä. Toki muistisairauden voi saada kokonaan ilman aivoverenkiertohäiriöitäkin, mutta tällainen linkki niiden välillä tunnetaan.

Professori neuvoo yhdeksän keinoa, joilla aivoinfarktin saamista on mahdollista välttää.

– Nämä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kaikki tutkimusnäyttöön perustuvia.

Näin voit välttää aivoinfarktin

1. Hoida verenpaine

– Verenpaine täytyy tietää, ja sitä kannattaa seurata arkioloissa kotimittauksin eikä lääkärin vastaanotolla. Riskit kasvavat iän karttuessa, mutta verenpaineen seuranta kannattaa aloittaa jo nuorena. Jos jättää nuorena verenpainetaudin hoitamatta, viisikymppisenä voi olla jo liian myöhäistä.

2. Tunne pulssisi

– Iän karttuessa kasvaa riski saada eteisvärinä, joka on yksi pahimpia aivoinfarktin aiheuttajia. Eteisvärinä ei välttämättä oireile millään muulla tavalla kuin epäsäännöllisellä pulssilla. Jos pulssi on epäsäännöllinen, eteisvärinä tulee diagnosoida.

3. Käytä tarvittaessa lääkkeitä

– Jos elintapojen korjaamisesta huolimatta saat verenpainetaudin tai eteisvärinän, silloin tarvitset myös lääkkeitä. Hyvillä elintavoilla pärjää pitkälle, mutta sitten kun on jo sairastunut, lääkkeetöntä vaihtoehtoa ei enää ole.

4. Tiedä kolesteroliarvosi

– Omista kolesteroliarvoistaan täytyy olla tietoinen ja hoitaa ne tarvittaessa. Ensisijaisesti ruokavaliolla, ja jos se ei riitä, lääkkeillä. Pelkkä kohonnut kolesteroli ainoana riskitekijänä ei ole kovin merkittävä asia, mutta sen merkitys korostuu, jos samalla ihmisellä on muitakin riskitekijöitä.

5. Syö terveellisesti

– Terveellisestä ruokavaliosta on paljon etuja. Yksi on se, että sen avulla voi välttää tyypin 2 diabeteksen, joka on aivoinfarktin riskitekijä. Ravinnon kova rasva on usein syyllinen sydäninfarkteihin ja aivan samalla tavalla se voi tukkia kaula- ja aivovaltimoita ja aiheuttaa aivoinfarktin.

6. Pyri tavoitepainoon

– Tunne painoindeksin mukainen tavoitepainosi ja pyri siihen. Ylipaino ja keskivartalolihavuus ovat riski myös aivoverisuonille.

7. Älä tupakoi

– Tupakointi kiihdyttää valtimotautia, mikä johtaa suoraan suonen tukkeutumiseen. On osoitettu, että tupakointi on suuri riskitekijä jopa valtimoiden repeämiselle.

8. Harrasta reipasta liikuntaa

– Liikunnalla vaikuttaa monella tapaa myönteisesti. Se auttaa painonhallinnassa ja vaikuttaa edullisesti kudosten aineenvaihduntaan ja sokeritasapainoon. Sillä saattaa myös olla suoria vaikutuksia valtimotaudin ja infarktin kehittymiseen. Puoli tuntia hikiliikuntaa muutaman kerran viikossa riittää. Sen ei tarvitse olla kuntosaliharjoittelua, vaan reipas työmatkakävely tai -pyöräilykin riittää pudottamaan sairastumisriskiä.

9. Tunnista hälyttävät oireet

– Aivoinfarktiin tai muuhun aivoverenkiertohäiriöön viittaavat oireet on tärkeää osata ennakolta ulkoa. Soita aina välittömästi numeroon 112, jos jokin näistä oireista ilmaantuu äkillisesti: puhe puuroutuu tai sanoja on vaikea löytää, toinen suupieli alkaa roikkua, raajoissa tuntuu toispuoleista heikkoutta tai tulee näköhäiriöitä.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä Aivoviikkoa.

Lähteet: Aivoliitto, Duodecim Terveyskirjasto.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt