Apua, miksi sydän muljahti? Kardiologi kertoo, milloin rintakipu pitää tutkia - Terveys - Ilta-Sanomat

Apua, miksi sydän muljahti? Kardiologi kertoo, milloin rintakipu pitää tutkia

Rytmihäiriötuntemuksia ja sydämen muljahtelua voi esiintyä kaikenikäisillä.

Julkaistu: 12.3.2017 19:03

Suuri osa rinnan alueen kivuista on tuki- ja liikuntarankaperäisiä. Lähellä rintakehää ovat myös vatsalaukku, ruokatorvi ja keuhkot.

Vihlaisiko rinnassa äkisti tai tuntuiko sydän muljahtavan?

Rintakehän outo oire voi säikäyttää perinpohjaisesti, mutta siihen on monta muutakin selitystä kuin sydänongelmat, jotka monelle ensimmäiseksi tulevat mieleen.

– Rytmihäiriötuntemukset ja varsinkin sydämen muljahtelut ovat yleisiä ja pääsääntöisesti vaarattomia. Niitä voi esiintyä kaikenikäisillä, rauhoittelee kardiologi Anna-Mari Hekkala, joka aloitti tammikuussa Sydänliiton uutena ylilääkärinä.

Stressikin voi aiheuttaa rintaoireita

Rintakehän rakenne on monimutkainen: 24 kylkiluun lisäksi siihen kuuluu muun muassa niveliä, lihaksia, nivelsiteitä ja monimutkainen hermotus.

– Hyvin suuri osa rinnan alueen kivuista on tuki- ja liikuntarankaperäisiä. On tyypillistä, että lihaksissa on pistoksia ja kiputiloja. Lähellä rintakehää ovat myös vatsalaukku, ruokatorvi ja tietenkin keuhkot.

– Onpa käynyt niinkin, että kun potilas on joutunut jo monimutkaisiin sydäntutkimuksiin, onkin paljastunut, että ongelma on olkapään nivelessä, Hekkala kertoo.

 Jos tuntemus ilmaantuu täydessä ruuhkabussissa tai kun olet yksin jossakin epämukavassa tilanteessa, taustalla on psyykkinen tekijä.

Aina kaikkiin tuntemuksiin ei edes ole löydettävissä elimellistä syytä. Stressi ja kuormittava elämäntilanne voivat esimerkiksi laukaista hengenahdistuksen tunteen.

– Tyypillistä on tunne, ettei saa keuhkoja hengitettyä täyteen. Jos tällainen tuntemus ilmaantuu esimerkiksi täydessä ruuhkabussissa tai kun olet yksin jossakin epämukavassa tilanteessa, taustalla on psyykkinen tekijä.

Osuuko moni riskitekijä omalle kohdalle?

Jos rinnassa kuitenkin tuntuu sellainen oire, jota on syytä epäillä sydänperäiseksi eli angina pectoris -oireeksi, suuri merkitys on sepelvaltimotaudin viidellä riskitekijällä.

– Yksi niistä on diabetes, ja täytyy muistaa, että ylipaino altistaa diabetekselle nuorenkin.

Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea kolesteroli ja verenpainetauti sekä omilla vanhemmilla tai sisaruksilla nuorena sattuneet sepelvaltimotapahtumat.

– Tämä tarkoittaa miehillä alle 55:n ja naisilla alle 65 vuoden iässä olleita sepelvaltimotapahtumia. Lähes kaikilla meillä on joku sukulainen, jolla kahdeksankymppisenä on ollut sepelvaltimotauti, mutta sitä ei enää lasketa sukurasitteeksi.

 Jos sepelvaltimotaudin riskitekijät hoidettaisiin kuntoon, todella iso osa sydänsairauksista voitaisiin välttää.

Hekkalan neuvo on, että jos moni näistä riskitekijöistä osuu omalle kohdalle, silloin erilaisten oireiden ilmaantuessa tulee herkemmin epäillä, voisiko tuntemus olla sydänperäinen.

– Vastaavasti jos kyseessä on alle 30-vuotias, jolla vaaratekijöitä ei ole, on erittäin epätodennäköistä, että hänen rintakipunsa olisi sydänperäinen oire.

Perimälleen ei voi mitään, mutta omilla elintavoilla voi vaikuttaa sydänriskiin huomattavasti, Hekkala kannustaa.

– Tärkeä huomio on, että jos sepelvaltimotaudin riskitekijät hoidettaisiin kuntoon, todella iso osa sydänsairauksista voitaisiin välttää.