8 oiretta – erota vaaraton rintakipu hälyttävästä sydänoireesta - Terveys - Ilta-Sanomat

8 oiretta – erota vaaraton rintakipu hälyttävästä sydänoireesta

Sydän voi tuntua normaalia rauhattomammalta esimerkiksi valvomisen tai stressin takia.

Sydän voi tuntua normaalia rauhattomammalta esimerkiksi valvomisen tai stressin takia.

Julkaistu: 11.3.2017 9:06

Rinnassa tuntuu monenlaisia oireita. Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala neuvoo, mistä ei tarvitse huolestua.

1. Pistokset ja vihlaisut

– Nämä ovat viattomia oireita, sillä tällaiset tuntemukset rintakehässä ovat yleensä peräisin lihaksistosta. Tyypillisesti vihlaisut ja pistokset ovat teräviä: sellaisia, että ihminen pystyy sormella osoittamaan paikan, jossa kipu on. Jos kivun pystyy paikantamaan muutaman senttimetrin alueelle – vaikka se alue olisi vasen rintakin – nyrkkisääntönä voidaan pitää, ettei oire ole sydänperäinen.

– Jos syvään sisään hengittäminen tai rintakehän asennon muutos vaikuttavat tuntemukseen, oire ei myöskään silloin ole yleensä sydänperäinen.

2. Muljahdukset

– Rinnassa tuntuvan muljahduksen aiheuttaa sydämen lisälyönti. Muljahtelut ovat niin yleisiä, että niitä esiintyy kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää. Työelämän paineet tai vaikea perhetilanne saattavat aiheuttaa enemmän muljahduksia, tai ainakin ne saattaa ahdistavassa tilanteessa tuntea paremmin. Joskus lisälyönnit voivat tuntua myös kipuna, joka kestää sekunnin tai kaksi.

– Tyypillisesti ihminen tuntee lisälyönnit lepotilassa, kun nukkumaan mennessä odottaa unen tuloa ja kuuntelee itseään. Tuolloin ilmaantuva oire saattaa hermostuttaa, mutta se on vaaraton ja sen suhteen voi olla rauhallisin mielin.

– Lisälyönnit, jotka tulevat rasituksessa, ovat eri juttu. Niiden syy pitää selvittää.

3. Rintakipu

– Tuntuuko rintakehällä pakahduttava, puristava tuntemus, joka on hyvin laaja-alainen ja saattaa säteillä kaulalle, hampaisiin, käsivarsiin tai lapojen väliin? Tavanomaisesti kipu ilmenee rasituksessa ja menee levätessä ohi. Rasituksessa voi tulla myös närästystä, joka menee levossa ohi. Jos tällaisia oireita ilmenee, ne vaativat jatkoselvittelyjä, sillä yleisin syy oireisiin on sepelvaltimotauti.

Kuvituskuva

– Hätätilanne jolloin pitää soittaa ambulanssi on kyseessä silloin, jos rintakipu ei mene ohi 15 minuutissa ja siihen liittyy muita oireita: pahoinvointia, oksentelua, kylmänhikisyyttä tai yleistä huonovointisuutta.

– Myös nopeasti kiristyvä kipuoire on syy hakeutua päivystykseen. Tällainen kipu ilmaantuu ensin rasituksessa, vaikka portaita noustessa, ja parin päivän kuluttua sen ilmaantumiseen riittääkin jo pelkkä kävely tasaisella. Kiristyvät oireet eivät välttämättä tarkoita vielä sydäninfarktia, mutta kyseessä voi olla läheltä piti -tilanne eli epästabiili angina pectoris.

4. Hengenahdistus

– On hyvä erottaa toisistaan hengenahdistus ja hengästyminen. Hengästymistä me kaikki koemme silloin tällöin, ja liikuntaa harrastaessa se kuuluu asiaan. Hyvin tavallista hengästyminen on ylipainoisilla sekä niillä, jotka pitkästä aikaa harrastavat liikuntaa.

– Hengenahdistus uutena oireena voi olla keuhkoperäistä, kuten astma tai tupakoitsijalla keuhkoahtaumatauti. Se voi olla myös merkki sepelvaltimotaudista tai eteisvärinästä. Usein keuhko- ja sydäntutkimuksia tehdäänkin potilaalle rinnakkain. Kun hengenahdistus tulee uutena oireena, sen selvittämiseen tarvitaan vähintään sydänfilmi ja lääkärin haastattelu.

5. Sydämentykytys

– Nuorella ihmisellä kyse on monesti sydämen normaalin rytmin kiihtymisestä eikä varsinaisesta rytmihäiriöstä. Sydän tuntuu silloin normaalia rauhattomammalta, esimerkiksi valvomisen tai stressin takia.

– Eteisvärinää on syytä epäillä, jos syke on normaalia nopeampi ja aivan sekaisin. Jos verenpainemittari näyttää 20–30 pykälää korkeampaa pulssilukemaa kuin aiemmin eikä mittari välttämättä tunnista rytmiä, on vahvat perusteet epäillä eteisvärinää.

– Etenkin ikääntyneillä eteisvärinäepäilyn vuoksi pitää mennä lääkäriin ja aloittaa asianmukainen hoito. Jos tykytys häiritsee tai askarruttaa, sydänfilmin voi katsoa nuoreltakin.

Kuvituskuva

6. Väsymys

– Väsymys on erittäin epämääräinen oire. Jos potilas kokee poikkeavaa väsymystä, lääkärin tehtävä on kaivaa esiin oleelliset tiedot hyvin yksityiskohtaisillakin kysymyksillä. Jos väsymys on luonteeltaan aloitekyvyttömyyttä, kuten ettei jaksa aloittaa jotakin työtä, todennäköisemmin taustalla on masennus kuin sydänvika.

– Jos väsymys on sydänperäistä, yhteys on yleensä todettavissa vasta jälkikäteen.

7. Turvotus

– Usein ajatellaan, että alaraajaturvotus on merkki sydänsairaudesta. Suurin osa jalkojen turvotuksesta johtuu kuitenkin ihan muista tekijöistä. Jos sukista jää rannut nilkkoihin, useimmiten kyse on ylipainosta tai suonikohjuista.

– Mikäli turvotus on sydänperäistä, kyse on yleensä niin pitkälle edenneestä sydänviasta, että se on siihen mennessä aiheuttanut jo paljon muitakin oireita.

8. Pyörtyminen

– Suurin osa pyörtymisistä on hyvänlaatuisia. Se tarkoittaa, että niille löytyy joku selvä altistava tekijä, kuten vaikka se, että laboratoriossa pistetään verinäytettä ottaessa, saat haavan ja näet verta tai seisot pitkään jonossa ja tulee kuuma. Tällaisista tapauksista suurin osa ei tarvitse mitään tutkimuksia.

– Iäkkäiden pyörtymiset ovat eri asia. Jos vanhukselta menee taju, tilanne tarvitsee sairaalaselvittelyn. Nuoremmat tarvitsevat jatkotutkimuksia silloin, jos taju menee rasitustilanteessa, esimerkiksi juostessa.

Lähde: Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala

Tuoreimmat osastosta