Sepelvaltimotauti tappaa 10 000 suomalaista joka vuosi – kun nämä oireet iskevät, tulee kiire soittaa 112 - Terveys - Ilta-Sanomat

Sepelvaltimotauti tappaa 10 000 suomalaista joka vuosi – kun nämä oireet iskevät, tulee kiire soittaa 112

Jopa yli puolella sepelvaltimotautipotilaista ensioire on sydänperäinen äkkikuolema tai sydäninfarkti. Nuorimmat potilaat ovat alle 30-vuotiaita.

3.3.2017 17:05

Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten tärkein kuolinsyy, vaikka työikäisillä suomalaisilla tautia esiintyy huomattavasti vähemmän kuin vielä 30 vuotta sitten. Silti tautiin kuolee yhä yli 10 000:ta suomalaista vuosittain.

Sepelvaltimotauti on kavala sairaus, sillä se kehittyy läpi elämän ja oireita alkaa ilmetä vasta, kun verisuonia ahtauttavat plakit ovat kehittyneet niin suuriksi, että ne alkavat haitata verenvirtausta.

– Toisaalta voi olla niin, että plakki, joka ei vielä ole kehittynyt ahtauttavalle asteelle, repeää irti suonen toisesta reunasta, jolloin paikalle kehittyy verihyytymä ja oireet tulevat yhtäkkiä. Vaikka edeltäviä oireita ei olisi lainkaan, sydäninfarkti voi tulla melkein kuin salama kirkkaalta taivaalta, kertoo sepelvaltimohoidon vastuualuehoitaja, kardiologi Mikko Pietilä Tyksin Sydänkeskuksesta.

Pietilän mukaan sepelvaltimotauti kehittyy hitaasti, mutta alkaa usein oireilla vasta sitten, kun tilanne on jo vakava.

Jopa yli puolilla potilaista taudin ensioire on sydänperäinen äkkikuolema tai sydäninfarkti.

– Usein ihminen havahtuu siihen vasta, kun ensimmäinen plakkirepeytymä aiheuttaa sydäninfarktin. Meillä olisi paljon vähemmän sepelvaltimotautia ja -kuolemia, jos ihmiset hoitaisivat tunnollisemmin itseään ja riskitekijöitään eli koholla olevaa verenpainetta ja erityisesti koholla olevia kolesterolitasoja, Pietilä huomauttaa.

Tupakoinnilla suuri vaikutus

Korkean verenpaineen ja koholla olevien kolesteroliarvojen lisäksi tupakointi, sukurasite ja aikuisiän diabetes kuuluvat sepelvaltimotaudin riskitekijöihin. Miespuoliset sydäninfarktipotilaat ovat nykyisin useimmiten yli 60-vuotiaita, naiset yli 70-vuotiaita.

– Mutta nuorimmat potilaat, joita olen hoitanut, ovat olleet jopa alle 30-vuotiaita. Etenkin nuorissa ikäluokissa tupakoinnin merkitys sepelvaltimotaudin riskitekijänä korostuu.

Kelan lääkekorvausta krooniseen sepelvaltimotautiin saa vähän alle 200 000 suomalaista. Todellisuudessa tautia sairastavien määrä on huomattavasti suurempi.

– Varmasti hyvin suurella osalla väestöstä on lieviä sepelvaltimoiden muutoksia.

Rintakipu yksi oireista

Tyypillisimmin sepelvaltimotauti diagnosoidaan, kun potilas alkaa kärsiä rintakipuoireista.

Vakaaoireinen sepelvaltimotauti voidaan todeta EKG-rasituskokeella. Sepelvaltimoiden muutokset voidaan havaita valtimoiden tietokonetomografiatutkimuksella jo aiemmin. Suomessa tehdään 12 000 pallolaajennusta ja 2 000 ohitusleikkausta vuosittain.

Taudin hoidon perusta on kuitenkin terveissä elämäntavoissa ja lääkityksessä.

– Stabiilissa eli vakaaoireisessa sepelvaltimotaudissa voimme pallolaajennuksella poistaa oireita, mutta emme parantaa ennustetta. Hyvin hoidetun sepelvaltimotaudin ennuste on hyvä. Taudin ennaltaehkäisy ja hoito ovat parantuneet olennaisesti.

Erikoislääkäri muistuttaa, että vakaaoireisen sepelvaltimotaudin hoito eroaa etenkin kiireellisyysasteeltaan akuutin sepelvaltimokohtauksen hoidosta. Akuutissa sepelvaltimokohtauksessa pallonlaajennus voi pelastaa potilaan hengen, ja sillä on kiire.

– Äkillisen sepelvaltimokohtauksen tyypillisin oire on äkillinen, puristava rintakipu keskellä rintakehää tai hengenahdistus, etenkin jos näihin liittyy tajunnanmenetys.

– Jos tulee kova rintakipu, niin ei pidä soittaa lapsille eikä vaimolle, vaan pitää soittaa 112, Pietilä painottaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?