Professori: 60 on uusi 50 – Ulla, 69: ”Oma tuttavapiirini on aika aktiivista jengiä” - Terveys - Ilta-Sanomat

Professori: 60 on uusi 50 – Ulla, 69: ”Oma tuttavapiirini on aika aktiivista jengiä”

Nykypäivän seniorit ovat aiempaa ”nuorempia”, sanoo professori.

Kuusi- ja seitsemänkymppisten näkymä ei nykyään ole pelkkää vanhuutta vaan tavallista aikuisen ihmisen elämää, kertoo Jyväskylän yliopiston professori Taina Rantanen. Kuvituskuva.­

4.3.2017 18:11

Vanhuus on siirtynyt myöhemmäksi, sanoo Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen.

Nykyiset 60-vuotiaat ovat Rantasen mukaan loppuelämänsä kannalta samassa asemassa kuin 50-vuotiaat aiemmin.

– Varsinainen vanhuus on nyt kuusikymppisillä yhtä kaukana kuin se vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli viisikymppisillä. Tässä mielessä voi ajatella, että 60 on uusi 50, hän kertoo.

Ihmisen elinikä on pidentynyt, ja etenkin 1950-luvulta lähtien terve elinaika on pidentynyt. Naisten keskimääräinen elinajanodote on nyt 84,1 ja miesten 78,5 vuotta.

– Perinteinen kansaneläkeikä, 65 vuotta, ei ole nykyään korkea ikä. Jos ajatellaan, että varsinaista vanhuutta ovat elämän kymmenen viimeistä vuotta, 60-vuotiaan näkymä ei ole enää pelkkää vanhuutta vaan sitä, mitä ennen sanottiin keski-iäksi.

– Eli ihan tavallista aikuisen ihmisen elämää.

 Kun tapaan 70-vuotiaita ihmisiä, he näyttävät minusta reippailta keski-ikäisiltä. Hyvin nuorekasta ja sähäkkää porukkaa.

Eliniän pidentyminen tarkoittaa, että hyväkuntoisten vuosien määrä on kasvanut.

– Todennäköisesti on niin, että lisävuodet eivät ole huonokuntoisuuden aikaa, vaan elinvoimaisia ja terveitä vuosia, ja raihnaisuuden ja huononevan terveyden aikaa ovat kaksi viimeistä elinvuotta.

”70-vuotiaat pelaavat golfia Floridassa ja käyvät rock-konserteissa”

Erityisen selvästi muutos näkyy nykypäivän seitsemänkymppisissä.

– Käyn monissa tilaisuuksissa puhumassa. Kun tapaan 70-vuotiaita ihmisiä, he näyttävät minusta reippailta keski-ikäisiltä. Hyvin nuorekasta ja sähäkkää porukkaa, Rantanen kuvailee.

Hän muistuttaa, että yksilölliset erot seitsemänkymppisten välillä ovat edelleen suuria. Keskimäärin nykyiset 70-vuotiaat ovat kuitenkin ”nuorempia” kuin aikaisemmin.

– Kun oma isoäitini oli 70-vuotias, sosiaaliset roolit olivat hyvin rajatut. Hän kutoi kangaspuilla ja neuloi sukkia eikä juuri paljon muuta tehnytkään.

– Nyt 70-vuotiaat elävät normaalia aikuisen ihmisen elämää. He pelaavat vaikka golfia Floridassa ja käyvät rock-konserteissa. Monet myös käyvät töissä tai toimivat yhdistyksissä aktiivisesti, Rantanen vertaa.

 Elämäntilanne on aivan toisenlainen kuin 60- tai 70-luvun 70-vuotiailla.

Hän muistuttaa, että jotkut seitsemänkymppiset hoitavat paitsi lapsenlapsiaan myös omia vanhempiaan.

– Koko elämäntilanne on heillä aivan toisenlainen kuin 60- tai 70-luvun 70-vuotiailla.

Tutkimusten mukaan 80 vuotta on ikä, jonka jälkeen sairaudet alkavat jättää enemmän jälkiä, ja erilaisista takaiskuista toipuminen on huonompaa.

– Kaikille ei tosin käy näin vielä tässäkään iässä.

Muisti parantunut 90-vuotiaillakin

Parempi toimintakyky ja lisääntynyt elinvoimaisuus koskee myös vanhimpia ikäryhmiä.

Rantanen kertoo, että muutama vuosi sitten herätti laajaa huomiota tanskalaistutkimus 90-vuotiaista. Siinä havaittiin, että nykyisten yhdeksänkymppisten muisti on parempi kuin samanikäisillä kymmenen vuotta aiemmin.

– 23 prosenttia uudemmasta yhdeksänkymppisten ryhmästä sai täydet pisteet muistitestistä, kun kymmenen vuotta aiemmin määrä oli 13 prosenttia. Se on huomattavan iso parannus näinkin lyhyessä ajassa.

– Samalla myös 90-vuotiaiden itse kokema toimintakyky oli parantunut, eli tutkimuksessa oli mukana aiempaa enemmän ihmisiä, jotka kokivat olevansa hyvässä kunnossa.

Ulla Rauramo, 69, sanoo että hänen arkensa on aktiivisempaa kuin omilla vanhemmilla samanikäisenä. Tiistaina hän poikkesi Mäkelänrinteen uintikeskukseen uimaan.­

”Olemme aika aktiivista jengiä”

Helsinkiläinen Ulla Rauramo, 69, on samaa mieltä professori Taina Rantasen havainnoista.

– Omiin vanhempiini verrattuna ero on ihan selvä. Omassa tuttavapiirissäni olemme aika aktiivista jengiä.

– Harrastamme vapaaehtoistyötä ja kulttuuria ja hoidamme sekä lapsenlapset että koirat, kanit ja kissat, hän luettelee.

Aikaa riittää myös liikunnalle. Tiistaina Rauramo oli Mäkelänrinteen uintikeskuksessa uimassa.

– Käyn täällä pari kertaa viikossa. Toki aktiivisuus on monella kunnosta kiinni.

Myös pukeutuminen on nykypäivän kuusi- ja seitsemänkymppisillä aivan erilaista kuin samanikäisillä muutama vuosikymmen sitten.

– Ennen ihmiset pukeutuivatkin niin, että he näyttivät vanhoilta. Oma äitini ei koskaan halunnut pukeutua housuihin. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että tällaisia trikoita olisi pidetty, hän naurahtaa.

Näistä syistä seniorit voivat nyt paremmin:

Työurat ovat muuttuneet

– Ihmiset ovat eläneet erilaisen historiallisen ajan. Nykypäivän 70-vuotiaat ovat tehneet raskasta ja kuluttavaa ruumiillista työtä todennäköisesti huomattavasti vähemmän kuin 1960–70-luvun seitsemänkymppiset.

Sairaudet pystytään hoitamaan

– Monia ennen hyvin vammauttavia sairauksia pystytään nyt hoitamaan. Esimerkiksi nivelrikko on aiheuttanut vaikeita ongelmia, mutta nykyään sitä voidaan hoitaa tekonivelleikkauksilla.

Parempi elintaso ja koulutus

– Yhteiskunta ja palvelut ovat kehittyneet, ja yksilön toimintamahdollisuudet ovat paljon laajemmat. Paremman koulutustason ansiosta ihmiset ovat monin tavoin valveutuneita ja esimerkiksi syövät aiempaa monipuolisemmin.

Sosiaaliset normit ovat vapautuneet

– Aiemmin seitsemänkymppisen piti kutoa sukkaa ja lukea Raamattua. Nyt 70-vuotias voi käydä töissä, matkustella ja harrastaa. Jotkut menevät naimisiinkin.

Liikuntaharrastus on yleistynyt

– Kun aiemmin tehtiin kuluttavaa fyysistä työtä, nyt harrastetaan vapaa-ajan liikuntaa, mikä on virkistävää ja terveydelle hyväksi.

Lähde: Professori Taina Rantanen

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?